maanantai 29. huhtikuuta 2013

Perhepeti

Noin kuukauden ajan minua on yöimetysten ja tutin nostelemisen lisäksi pitänyt valveilla esikoinen, joka sai (viimeinkin) isojen tyttöjen sängyn ja hoksasi jo kahden yön jälkeen, että täältähän pääsee itse pois (lapsinero!).

Kun minun sängynpuolikkaallani nukkuu kaksi lasta kädet levällään, niin unen laatu jää vähintäänkin heikoksi. Koko ajan on joku repimässä hiuksista tai potkimassa kylmillä jaloilla. Yhtäjaksoista unta saa parhaillaan kolme tuntia putkeen, wohoo! Mies saa tässä vaiheessa synninpäästön, hän nukkuu kuin tukki koko yön, eikä häiritse ketään.

How to Be a Dad -blogin kirjoittaja on päässyt asian ytimeen, vai mitä sanotte näistä kuvista? Tunnistan itseni ja lapseni ainakin kuvista "The Roundhouse Kick" ja "Jazz Hands" (paitsi että meillä ei kutitella vaan revitään hiuksista).

Tässäkin on jotain tuttua, kun olen ihan vainoharhainen, että vauva tippuu sängystä (taas...). Parempi vuorata lapsi tyynymeren sisään, niin ei saa (enää lisää) aivovaurioita. Muutenkaan ole annettu ihan parhaita lähtökohtia, kun ottaa huomioon ketä vanhemmat ovat...


Meillä ei luojan kiitos olla vielä tässä vaiheessa, että lasten lisäksi myös perheen nelijalkaiset nukkuvat samassa vuoteessa!


Sanokoon asiantuntijat mitä tahansa, taidan alkaa kampanjoida perhevuodetta vastaan. Olkoon sillä vaikka kuinka paljon positiivisia puolia lapsen turvallisuuden tunteelle ja kehitykselle, niin epäilen, että toimintakuntoiset, levänneet vanhemmat menevät tärkeysjärjestyksessä ja lapsen kehityksessä korkeammalle. (Eikä ole muuten ihme, ettei kovin moni äiti enää tämän ihanan läheisyyden lisäksi kaipaa kovin paljon lääppimistä läheisyyttä miehen puolelta. Pitää sitä joskus saada rauhassakin olla.)

Odotan innolla mutsien kympin harjoitusten (sekä Tena*- ja Sigg*-sponssien) lisäksi myös ensi yötä. Jospa saisin vähän univelkoja kuitattua saadessani nukkua ihan yksin jo aiemmin hyväksi todetussa vierashotellissa :) 

8 kommenttia:

  1. mie en ole ollu kummankaan aikaan mikään perhepedin kannattaja. miusta lapsen paikka on omassa sängyssä ihan vaan lapsen turvallisuuden takia. Toinen juttu on, että mie haluan läheisyyttää mieheltänikin enkä jatkuvasti lapsilta. piste ja dii :)

    VastaaPoista
  2. Sen harvan kerran ku Emilie saa tulla mun viereen nukkumaan, ni sen tietaa sitte etta mie oon ko perseelle ammuttu karhu seuraavana paivana ku en oo saanu nukkua kunnolla. Ja tanaan kavelin puoli paivaa ku zombie ku Emma nukahti aamutissityksen jalkeen ainoastaan niin, etta sen nena oli tississa kiinni. Ja auta armias jos liikahin sentinkaan. Hirvia aherrys ja kartyaminen samantien. Siina sitte kakotin kolome varttia, joista kaks varttia meni vasen kasi puutuneena ja niskat jumissa.

    Perhepeti, juu ei, me ei olla ihan faneja.


    Terkkuja Lillehammerista ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi parka sua! Nyt pyydät kyllä mieheltä hartiahieronnan samantien, oot sen ansainnu. Perhepeti voi kyllä sopia toisille, mutta kun on todennut sen näin epäkäytännölliseksi, niin ihan turha kiduttaa itteään. Haleja sinne ja tytöille kans! <3

      Poista
  3. On muuten hyvät unet ollu perhepedissä kun äiti on poissa. Lapset on laitettu aikaisin nukkumaan ja unenlaatu varmistettu ruokkimalla molemmat kunnes maha ei vetänyt enempää.
    Perhepedissä on rauhallista nukkua, yksin.

    Miehesi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, toivottavasti meno jatkuu yhtä rauhallisena jatkossakin!

      Poista
  4. Meillä nukkuu perhepedissä vielä se koirakin :D omakohtainen kokemukseni perhepedistä on lähinnä se, että kun vauva roikkuu tissillä öisin parin tunnin välein, niin oman mielenterveyden kannalta on helpompi nukkua tissiapina kainalossa ilman, että tarvitsee joka kitinän takia nousta sängystä ja herätä. Mutta tyylinsä kullakin - noi kuvat sai joka tapauksessa hymyn huulille ja jäänpä kurkkimaan blogiasi jatkossa ;) Tervetuloa myös Landelle:
    landeliving.blogspot.fi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä totta! Vauvan kans on helpompi, kun voi imettää ilman, että itse käy kunnolla hereillä joka kerta. Mutta tuo parivuotias on ihan oma lukunsa, kun se alkaa selittää ihan ihme juttuja keskellä yötä :) Tervetuloa lukijaksi! Taidankin lähteä vilkaisemaan Landea ;)

      Poista