Miksi kestovaipat?

"Miksi te käytätte kestovaippoja?" oli kysymys, johon törmäsimme joka kerta, kun esikoisen vaipparalli tuli puheeksi Norjassa. Jotenkin tuntui, että valintaa täytyi perustella ja kaikkiin epäilyihin kestovaippailun järkevyydestä täytyi löytyä uskottava argumentti lähdetietoineen, jotta sai vastapuolen vakuutetuksi, että emme ole täysin seonneita. Paikallisilla oli aivan erilainen asenne kestovaippailuun. Esikoista odottaessani eräskin tuttava oikein naurahti, että hän kyllä haluaa sitten nähdä miten se muka onnistuu! Uskoi hän sitten lopulta, kun näki ja oli yllättäen hyvinkin kiinnostunut erilaisista virityksistä, joita vastasyntyneen kanssa käytimme.

Vaippakuoria, villavaippahousuja

Me suomalaisethan olemme jo ihan lähtökohtaisesti täydellisiä kestovaippailun näkökulmasta; olemme ekologisia pihejä, kierrätämme koska emme raaski heittää poiskaan, olemme kiinnostuneet käsitöistä koska meillä ei ole varaa käydä joka ilta ulkona syömässä, vaan istumme kiikkustuolissa kohtalomme vankeina ja me olemme hyvin perhekeskeisiä meillä on valtavasti lapsia.

Sisävaippoja, harsoja ja snappeja.

Jos sitten joku vähän urbaanimpi naisyksilö uraputkensa päätteeksi pyöräyttää sen oman kullannuppunsa ja on jo vähän vieraantunut perinteisestä suomalaisen naisen asemasta hällän ja nyrkin välissä, niin ei hätää, yhteiskunta pitää kyllä huolen hänestä ja valistaa äitiyspakkauksen kautta, ettei tule poiketa massasta, vaan käyttää kiltisti kestovaippoja, kun kaikki muutkin kerran käyttävät.

Äitiyspakkauksen vaipat

Mekään emme uskaltaneet tehdä vastarintaa, vaan valitsimme itsellemme mieluisimmat mallit ja sillä tiellä ollaan oltu tähän asti! Mutta nyt... Mieltäni ei enää nykytilanteessa lämmitä niin hirveän paljon se tosiasia, että kahden lapsen kanssa vaippapyykkiä pestään lähes joka toinen päivä ja niiden harsojen taitteluun menee pieni ikuisuus samalla, kun talon muutkin työt kaatuvat päälle. Nyt on autokin viimein hankittu, joten niitä kertakäyttövaippoja ei tarvitsisi enää kirjaimellisesti raahata niska limassa mäkeä ylös ja ne voisi varmaan polttaakin (?), kun taloa ja käyttövettä toistaiseksi lämmitetään puulla. Miksi siis valita edelleen kestovaipat?

Taskuvaippoja

Olen tapojeni orja, enkä varmaan osaisi edes ostaa oikean kokoisia vaippoja kaupasta, kun ei ole koskaan tarvinnut. Kuten naapurin mieskin totesi, eikö se 8-16 kg tarkoita, että siihen vaippaan sopii sen verran sitä itseään. Että eikö kannattaisi aina ostaa niitä isoimpia, niin ei tarvitsisi vaihtaa vaippaa niin usein? ;) Vaikka ajatus kuulostaakin houkuttelevalta (?!), niin emme me taida vieläkään kestoilusta luopua. Vauvan iho hengittää paremmin ja ottaen huomioon molemmilta vanhemmilta perityt atooppisen ihon riskitekijät, niin tämä on nostettava ihan todellisena asiana esille. Muovivaipan hiostus tuskin tekisi hyvää herkälle iholle. Mieltäni lämmittää myös se tosiasia, että ruokakaupasta ei tarvitse kantaa muovia joka reissulla kotiin vain, jotta ne kertakäyttövaipat voisi heittää kaatopaikalle käytön jälkeen, vaikka siinä ei juuri tarvitsisi itseään enää rasittaakaan. Pahitteeksi ei tässä konkurssissa myöskään ole se, että vauvan vaippoihin on käytetty hurjat 75 Norjan kruunua (= 10 euroa), jos ei oteta huomioon pesupähkinöihin ja pyykkikoneen käyttämään sähköön kulunutta rahaa. Harras toiveeni alunperin oli myös se, että esikoinen oppisi kuivaksi hieman nopeammin kestovaippailun ansiosta. Potalla alettiin istumaan hänen ollessaan puolivuotias ja noin 2,5 vuoden iästä lähtien on tarvittu enää vaippaa yöllä, päikkäreillä ja kyläilyreissuilla, toisin sanoen kotona viiletetään ilman vaippaa (nykyään jo lähes ilman vahinkoja!).

Mm. näiden faktojen takia ollaan edelleen jatkamassa kestovaippalinjalla, mutta uskaltauduin pyytämään apua Myllymuksuilta* ja kokeilemaan uusia vaihtoehtoja tuttujen harso + imu + kuori (alkaa olla melkoinen paketti tuo yövaippa!) ja taskuvaippa + imu -yhdistelmien lisäksi. Kun vielä saadaan se kuivausrumpu ja kuivauskaappi käyttövalmiuteen, niin eiköhän tämä tästä helpota tuon pyykkivuorenkin kanssa, kun ei tarvitse suunnitella pyykkäysjärjestystä monta päivää etukäteen (ja joojoo, tiedän, että ne kuormittaa luontoa, mutta en minä niitä joka kerta aio käyttää!).

Myllymuksujen housuvaippoja

P.S. Itse opiskelin aikoinaan kestovaippoihin liittyviä juttuja kestovaippainfon sivuilta ja Tiina Törnströmin Vaippailmiö-kirjasta. Voin suositella molempia, mutta suosittelen myös kysymään kestovaippailusta tutuilta, jotka oikeasti tietävät kertoa vähän käytännön niksejä alkuun pääsemiseksi. Eikä tämän asian kanssa tarvitse olla absolutisti, ei kestovaippailu ole mikään autuaaksi tekevä asia! Moni kestoilee päivällä ja käyttää kertakäyttövaippoja yöllä, ja se on hienoa! Jokainen kestovaippaan (tai pottaan) tehty pissa on kertakäyttövaipan verran muovia pois kaatopaikalta ;)

Vaippailmiö

Vaipat kompostiin?!

"Kai sinä tiedät, että vaipat voi kierrättää?" kysyi tyttäreni hoitaja tässä kerran. "MITÄ? Onko minua huijattu koko ajan?" oli ensireaktioni (tosin en sitä ehkä huutanut niin kovaa ääneen kuin pääni sisällä). "Joo, kertakäyttövaipat laitetaan biojätteeseen. Ne on sellasia paperivaippoja. Ei sun tarvi mitään kestovaippoja enää käyttää, nää on paljo helpompia!"

Onhan se huomattu, että täällä Norjassa on moni asia paremmin, mutta kai fysiikan lait täälläkin sentään pätevät? Asiahan piti selvittää, eihän tämä käy. 

Ja kyllähän siellä kierrätysyhtiön ohjeistuksessa ihan selvästi lukee: Kertakäyttövaipat biojätteeseen. Perusteluna tälle käytännölle on se, että biojäte tyhjennetään kahden viikon välein, kun taas paperi ja sekajäte vuorokerroin eli neljän viikon välein. Kakkavaipat aiheuttavat ilmeisesti niin paljon hajuhaittoja, ettei niitä voi kesäkuumalla antaa hautua kuukautta ennen kaatopaikalle kärräämistä ja säiliöt ovat liian pieniä valtaisien vaippavuorten säilömiseen. Sekajätteen noutaminen kahden viikon välein olisi taas liian kallista kunnan talouden kannalta. Eli toisin kuin jotkut vanhemmat virheellisesti käytännöstä johtuen luulevat, muovivaipat eivät ole yhtäkkiä ihmeellisesti alkaneet maatua (eivätkä muuttuneet paperivaipoiksi), vaan vaipat erotellaan biojätteestä ja viedään sitten sinne kaatopaikalle 500 vuodeksi mätänemään. Lillehammerissa ne ilmeisesti lähetetään poltettavaksi, mutta ymmärsitte varmaan pointtini?

Äitiyspakkauksen kestovaippoja

Mutta jotta tässä nyt olisi jotain valoa tunnelin päässä, niin Innherred Renovasjon (Trondheimin lähistöllä Verdalissa toimiva kunnallinen kierrätysfirma) on lähtenyt tukemaan lapsiperheitä kestovaippahankinnoissa. Jos ostaa 1000 kruunulla kestovaippoja, voi saada 500 kruunua takaisin tämän hakemuksen täyttämällä. Mahtavaa!

Havainnointikuva vaippojen pussittavasta roskiksesta.

Toinen asia, joka pistää vereni kiehumaan ovat nämä, ah niin kätevät, vaipparoskikset! Että laitetaan nyt vielä vähän lisää muovia muovin päälle, ettei vaan kakka haise vessassa. Voisi olla vahvoilla siinä vuoden turhake äänestyksessä! Vaikka viimeksi tänään turhautti taas noita harsoja taitella, kun olisi muutakin tekemistä, kuten bloggaaminen pakkaaminen, niin en silti niistä luovu. Hyvän omantunnon lisäksi on ainakin meidän pesueen 2 * n. 6000 kertakäyttövaippaa pois sieltä kaatopaikalta. Ja sitä paitsi kestovaipoissa on niin kivoja kuviakin :)

80 kiloa kestovaippoja

Nyt kuulkaa kestovaippailijat herätys! Viimeksi eilen mietin, että mihinkähän nuo jo kulahtaneet kestovaipat laittaisi, kun huomaan, ettei niitä tule enää käytettyä. Ei niitä oikein viitsisi poiskaan heittää, mutta en kyllä toisaalta haluaisi niitä muuttokuormaankaan pakata.

80 kiloon mahtuu moooonta vaippaa :)

Ratkaisun bongasin Valeäidin blogista, nimittäin 80 kiloa kestovaippoja on kahden naisen projekti Syyrian pakolaislasten auttamiseksi. Käykääpä tsekkaamassa ja laittakaa ne äitiyspakkauksen enemmän tai vähemmän käytetyt vaipat ja toppahaalarit kiertoon! :)

Pieniä tekoja, ei vaadi paljon itseltä, mutta voi antaa suuren avun toiselle! Mahtavaa, että Lindan ja Marissan kaltaisia ihmisiä löytyy tässä kyynisessä maailmassa :)