torstai 7. maaliskuuta 2013

Personal trainer

Ostin itselleni joululahjaksi kymmenen PT-tuntia, enkä ole katunut hetkeäkään (no ehkä sen hetken, kun tililtä napsahti se järkyttävän iso summa Elixian tilille). Kuulostaa ehkä hifistelyltä, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että itseensä kannattaa sijoittaa. Urakka lähestyy nyt loppuaan ja täytyy sanoa, että tuloksiakin alkaa jo näkyä raskaamman ohjelman ja parantuneen kunnon muodossa.

Kantapäiden alla on painot, koska minulla on niin lyhyet akillesjänteet, etten pääse muuten kunnolla kyykkyyn.

Käyn yleensä lähinnä ryhmäliikuntatunneilla, koska sieltä ei kehtaa lähteä kesken tunnin pois olen aiemmin harrastanut joukkueurheilua ja yksin liikkuminen on suhteellisen tylsää. Voimaharjoittelu on siis ollut heikko lenkkini, koska en saa itse siitä oikein tehoja irti. PT:n avulla voimasarjat saa suoritettua täydellä teholla loppuun ja viimeiset painot nousevat pelkän henkisen tuen (ja välillä konkreettisenkin tuen) avulla ja esim. staattisia vatsoja jaksaa tehdä sen kymmenen sekuntia kauemmin, kun toinen tsemppaa vierellä. Plussaa myös siitä, että joka kerta on erilainen! Ei ehdi kyllästyä ja aina tulee jotain uutta ja inspiroivaa haastetta kehiin.

Bulgask utfall, hitto miten on helpon näköstä, mutta ihan älyttömän raskasta.

Julie on itse raskaana, joten olemme saaneet treenin ohella vertaistukea raskauden ja imetyksen aikaiseen liikuntaan. Lähinnä lonkkakipujen ehkäisy ja lantionseudun, vatsojen sekä selän lihasten vahvistaminen on ollut suuressa osassa treenin aikana. Mm. staattisissa vatsoissa lähtötilanteeni oli n. 5 sekuntia ja romahdus lattialle sekä nöyryyttävä olotila. Nyt mennään jo 1,5 minuutissa ja tänään testattiin tuollaisia ihmeellisiä sivustaattisia vatsaliikkeitä.

Mikähän tämä liike on suomeksi? Jalat vedetään siis tuolta suorasta asennosta kainaloihin sivulle. Sivuvatsojen kidutus??

Pitkälle on siis tultu, vaikka paino itsessään ei ole ihan toivotussa tahdissa tippunut. Kunto on paljon parempi kuin ennen joulua ja kotonakin jaksaa ihan eri tavalla touhuta lasten kanssa. Fyysistä puolta jopa tärkeämpänä pidän kuitenkin henkistä jaksamista ja siinä liikunta on parasta lääkettä. On tervettä välillä ajatella jotain ihan muuta kuin vauvan itkua, pyykkivuorta tai päivän ostoslistaa :)

4 kommenttia:

  1. Hyvää työtä! Hienoa! Kuvat oli kanssa hienot.
    T: Miehes

    VastaaPoista
  2. Kurkkimassa :) meidän treeniblogissa on tarkotus jakaa inspistä ja vinkkejä, tutustumaan pääsee täällä:
    http://emmijaterhi.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  3. Ihana blogi! Mutta mikä on "staattinen vatsa"? Laita kuva! Mun pitää testata ja ottaa aika!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. http://www.hukka.net/uutishukka/index.php?mact=News,cntnt01,detail,0&cntnt01articleid=23&cntnt01origid=67&cntnt01lang=fi_FI&cntnt01returnid=63 tuo oli eka linkki, jonka löysin. Staattisia taidetaan kutsua myös nimellä lankku; ollaan yleensä käsivarsien varassa (tai suorin käsin) vartalo suorana joko polvet tai varpaat maassa ja pysytään siinä niin kauan kuin jaksaa. Tärkeää on pitää lantio edessä, jolloin selkään ei jää notkoa. Tosi tehokas liike!

      Poista