torstai 4. huhtikuuta 2013

Natsi vuokraisäntä

Loppusiivous, vähän laajempi ja tarkempi viikkosiivous, voisi joku kuvitella. Siivouksen piti olla pienin ongelmistamme, kun muutimme Norjasta Suomeen, mutta kuinkas siinä kävikään...

Muuttokuorman lähdettyä (SNCargo hoiti lopulta homman ilman ongelmia, vaikka välillä näytti jo pahalta auton saapumisen suhteen sovittuna ajankohtana) olimme ajatelleet ottaa viimeisen illan rennosti ystävien kanssa ja nauttia viimeisistä hetkistä Norjassa ennen seuraavan päivän matkustamista. Lähdin jo edeltä ystäväni luokse, missä yövyimme, jotta ruoka olisi valmista, kun mieheni ja ystävämme saapuisivat myös määränpäähän. Jäljellä oli enää lopputarkastus ja se olisi vain läpihuutojuttu. Olimme siivonneet hyvin, joten kyseessä olisi pelkkä muodollisuus. Luulimme...

Illaksi olimme varanneet mm. shampanjaa, jota piti nauttia ystävien seurassa viimeisen Norjassa vietetyn illan kunniaksi, mutta yhteinen rentouttava illallinen vaihtuikin paljain käsin keittiönkaappien jynssäämiseen. Sain puhelun mieheltäni puoli tuntia sen jälkeen, kun vuokraisännän kanssa oli sovittu treffit. "Täällä menee koko ilta. Voitko lainata Idalta imuria ja siivousvälineitä?" Kun esikoinen saatiin nukkumaan, niin shampanjalasin sijaan tartuinkin autonavaimiin ja raahasin siivousvälineet mukanani talolle. 

Lista oli loputon. Vuokraisäntä oli saapunut sisään valkoisen liinan kanssa, tiedättekö sellaisen, jota tarjoilijat kantavat käsivarrellaan, ja tuolla liinalla pyyhkinyt kaikki kuviteltavissa olevat pinnat. Kaikki keittiön pinnat olisi pestävä uudestaan. Työtasossa olevan tahran tulisi hävitä, tai joutuisimme maksamaan tason vaihdon (?). Vuokraisäntä oli mm. nostanut muutamia keittiönkaappeja pois paikoiltaan, koska ne täytyy pestä myös saranapuolelta

Tahran takia taso menisi vaihtoon. Mitään muuta vikaahan tuossa ei ollutkaan...

Ikkunat täytyi pestä, mutta talvi asetti tiettyjä rajoituksia hommalle. Muutaman yrityksen jälkeen ikkunat saatiin kuin saatiinkiin pestyä ilman hirvittäviä jäätyneitä vesirantuja (kiitos vain miehelle!), mutta eihän se riittänyt (ikkunat oli siis pesty jo ennen tarkastusta). Pari ikkunaa ei auennut, koska on talvi, ja ikkunat olivat niin turvoksissa, ettei niitä uskaltanut tempoa auki, kun olisivat vain menneet rikki. Eli ne jäivät pesemättä ikkunoiden välistä. Tämä ei vuokraisäntää estänyt, vaan hän kampesi ikkunat auki ja kas vain, ne täytyi siis pestä samoin kuin ikkunanpielistä varissut rapistunut maali, jota lenteli ympäri huonetta. Lattialistat, jotka oli sekä imuroitu että pyyhitty, eivät kelvanneet. Sähköjohdon, joka kulkee listan päällä, takaa täytyi myös pestä pölyt pois. Mainittakoon, ettei sinne johdon ja seinän väliin sopinut edes sormi, joten aika haastavaksi meni... 

Pölyt tuli pestä myös lattialistan päällä olevan johdon takaa (tarkoitti käytännössä hammasharjalla hankaamista).

Ilmastoinnista hän valitti, olisi kuulemma pitänyt tuulettaa enemmän. Jos lattialla oli pahimmillaan 14 astetta lämmintä, niin lisätuuletusta ei todellakaan uskaltanut suorittaa pari kuukautta vanhan vauvan pötkötellessä lattialla.

Sen verran täytyy toki myöntää, että siivouksemme ei ollut virheetöntä. Oli ilmeistä, että jaloissa oli pyörinyt pari lasta koko ajan, koska joitakin kohtia oli hypätty yli, esim. keittiön seinästä löytyi selviä roiskeita, jotka ilman muuta kuului korjata ja pestä pois. Mutta epäkohtien ja pölyn etsiminen talon asumattomista kolkista, joihin kukaan ei ikinä muuten puuttuisi, oli kyllä kohtuutonta ja täysin tarpeetonta.

Suihkukaapin alta piti pestä uudestaan. Tuolta onkin tosi helppo hangata, herra on hyvä vaan ja siirtää kaappia sen verran, että päästään tilaan paremmin käsiksi!

Lopulta päätimme, että enempää ei ollut tehtävissä ja lähdimme viettämään viimeistä iltaa. Seuraavan aamun kymmeneksi sovittu tarkastus aikaistettiin meidän aloitteestamme yhdeksäksi, just in case... Juna lähtisi yhdentoista jälkeen, joten jos sieltä vielä jotain epäkohtia löytyisi, voisimme ne nopeasti vielä viimeistellä ennen junan lähtöä. 

Soitin miehelle lähdettyämme kävelemeen, missä tavattaisiin? "Ei mene vieläkään läpi!" Eteistä ei kuulemma oltu imuroitu. Imuroitiin varmaan kolme eri kertaa, mutta se ei paljon auta, kun sisään lompsitaan yleensä talvella kengät jalassa ja mm. herra itse kantoi kiviä kengänpohjissaan sisälle joka kerta kun taloon astui. Myös pari kuukautta sitten rikkoutuneen uunin tilalle saadun aivan törkeän likaisen sähköhellan kiillottaminen otti aivoon... Varsinkin, kun sen etulasi ei meinannut millään lähteä irti ja sen taustalla olleet roiskeet (jotka olivat siinä jo tullessa!) löytyivät huomautuslistalta.

Seinän vierestä tuli rapautunut laasti siivota. Siivoaminen aiheuttaa aina laastin uuden hajoamisen ja uuden siivouskierroksen. Olisiko pitänyt lopettaa vasta, kun seinää ei ollut enää jäljellä?

Mieheni oli ihmetellyt moneen kertaan ääneen olemmeko mahdollisesti tehneet jotain väärin vai mistä moinen kohtelu oikein on ansaittu. Talohan otettiin vastaan huomattavan likaisena siihen verrattuna mihin kuntoon sen siivosimme. Kyselyihin, eikö talo tulisi luovuttaa samassa kunnossa, kun se otetaan vastaan, vuokranantaja totesi vain, ettei taloa ollut loppusiivottu silloin, kun me siihen muutimme. Kumman kiire hänellä oli kuitenkin meidät taloon saada, koska jouduimme muuttamaan kesken kuukauden, vaikka olisimme itse halunneet muuttaa vasta kuun vaihteessa. Onneksi edellinen vuokranantajamme ei ollut natsi, vaan erittäin yhteistyökykyinen vanhempi rouva, joka iloksemme hyvitti loppukuun vuokran, vaikka hänen ei todellakaan olisi ollut pakko siihen suostua.

Kyse oli mitä ilmeisimmin vain rahasta. Lopulta hän suostui kertomaan summankin; talo vaatisi vielä kymmenen työtunnin siivoamisen, 300 kr tunti, joten 3000 kruunua käteen ja he siivoaisivat lopun itse. No thank you. Jatkoimme siivoamista ja lähdimme vasta myöhemmällä junalla ottaen tietoisen riskin lennolle ehtimisen suhteen. Mies teennäisesti toivotti hyvää jatkoa ym. mutta olin niin kiukkuinen, että totesin parhaaksi olla aivan hiljaa ja purra huulta, ettei tulisi sanottua mitään tyhmää. Mieheni otti vielä lopuksi kuvat kaikista mainituista kohdista, jotta meillä olisi jotain aseita natsiksi osoittautunutta vuokranantajaamme vastaan, jos siivous ei vieläkään kelpaisi. Hän ehti junalle kaksi minuuttia ennen sen lähtöä. Se siitä stressittömästä matkustamisesta.  

Vanhasta talosta ei saa uutta pesemällä. Tätä hän ei ilmeisesti ymmärtänyt. Mutta hän ymmärsi, että remontti on paljon helpompi aloittaa, kun teettää vuokralaisilla remonttisiivouksen, että pääsee suoraan maalaamaan. Kaikista oudointa oli kuitenkin ehkä se, että vuokraisäntä oli tähän mennessä ollut tosi mukava; antoi lainata rajoituksetta talosta löytyviä tavaroita, mm. pinnasänkyä ja syöttötuolia, jutteli mukavia, kun kävi poikansa kanssa auttamassa syreenien leikkaamisessa jne.

Harmittaa ihan hirveästi, että tämä yksi mies onnistui pilaamaan Norjasta muuttomme ja viimeisen iltamme ja stressittömän matkamme. Huomaan miettiväni asiaa päivittäin, lukuisia kertoja, ja aina on yhtä paha mieli ja ärsyttää. Toivottavasti asialle saadaan viimein päätös ja takuuvuokra tilille, jotta voimme unohtaa koko miehen. Kyseessä ei ole maan tapa, sen verran palautetta olemme saaneet paikallisilta tutuiltamme. Tekisi mieli kysyä edellisiltä vuokralaisilta tekikö hän heille saman tempun. Toivottavasti ei jatka toimiaan seuraavien kanssa... Emme ole kuulleet vuokranantajasta mitään, vaikka olemme ottaneet häneen yhteyttä asian tiimoilta. Olihan tässä pääsiäinen välissä, mutta jotenkin on sellainen paha tunne, että tämä ei ollut vielä tässä...

Äärettömän suuri kiitos vielä Mikolle, Jonnalle ja Idalle, emme olisi ikinä selvinneet urakasta ilman teidän apuanne!

PS: Teki muuten hyvää vuodattaa tästä asiasta siskolle samalla, kun repi lukionkirjoista muovitettuja kansia irti, jotta kirjat pääsivät ansaittuun lepoon paperinkierrätyspisteeseen. Sai purkaa vähän agrea!

8 kommenttia:

  1. Ei oo todellista! Mä en osaa edes sanoa muuta, kuin että sanoit itse sen parhaiten. Natsi. Onneksi se on ohi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä käänsi mukava mies takkia :/ Saatais nyt selvyys tuohon takuuvuokra-asiaan, niin vois unohtaa koko ukon!

      Poista
  2. Mulla oli vähän sama juttu yhden muuton jälkeen täällä. Kyllä otti aivosta moneen kertaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ärsyttää tuollanen käytös. Tottakai on kyse heidän omaisuudestaan, jota tulee hyvin kohdella ja pitää siistinä, mutta tuo nyt vaan oli täysin kohtuutonta. Toivottavasti ei tarvi muuttaa enää ikinä!

      Poista
  3. No huhhuh! Olikohan natsi-isäntä mahdollisesti hävinnyt jossain toisaalla rahaa ja yritti nyt nyhtää sitä viattomilta, että sai omat velkansa maksuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä, oli kyllä nin outoa käytöstä, ettei voi kuin arvailla hänen motiivejaan.

      Poista
  4. Valitettavasti näitä riittää. Me muutettii ekaa kertaa yhteen lapsen isän kanssa ja asunnon vuokraskin tosi kiva nainen, itsekin kissaihmisiä. En ole ikinä ollut ihminen, joka valittaisi pikkujutuista, joten en tehnyt niin myöskään muuttaessamme ineen. Meillä oli aluksi kissanvessa eteisessä, noh sehän paljastui nopeasti huonoksi ideaksi, koska rupesi tulemaan valitusta hajusta käytävässä. Ymmärsimme tämän ja siirsimme hiekkalaatikon vessaan. Tässä kohti voin kertoa, että vuokranantaja asui yläkerrassa samassa rapussa. Vuokrasopimuksemme oli 11kk ja tänä aikana rupesin odottamaan lastani ja samalla kissat rupesivät käyttäytymään stressaantuneesti, jopa häiriintyneesti ja pelkäämään vieraita. Syy selvisikin sitten yhtenä päivänä. Olin erittäin vähäpukeisesti makkarissa, kun ovikello soi. Huusin, että oottakaa, soi uudestaan. Olin juuri saanu paidan päälle, kun avain kiertyi lukossa ja vuokranantaja mamma astuu sisään. Jotain se selitti käyntinsä syyksi, minä olin aivan sanaton. 'Silloin en tiennyt, että olisin voinut nostaa syytteen kotirauhan rikkomisesta, vaan oletin naivina, että kai hänellä sitten oli oikeus tulla asuntoonsa omilla avaimillaan. Mutta ilmeisesti hän oli sitten käynyt siellä omilla avaimillaan kiusaamassa kissoja ja ties mitä. Olimme varmasti molemmat osapuolet helpottuneita kun 11kk oli kulunut. Tällä välin vanhojen putkistojen takia, joita ei ollut asianmukaisesti hoidettu, tuli asuntoomme vesivahinko. Rakenteet pystyimme pelastamaan nopealla toiminalla, mutta äitiyspakettilaatikko ja osa muuttotavaroistamme oli mennyttä. Noh muutimme pois ja kävimme siivoamassa kämpän putipuhtaaksi. Noh, se ei tietenkään kelvaanut, vaan vuokranantaja sanoi että käytte siivoamassa uudestaan ja takuuvuokran saatte palautettuanne avaimet. Teimme työtä käskettyä. Virheliike. Pitkän ajan kuluttua 600€ takuuvuokrasta palautui tililleni 130€ ja viestikentässä oli mm. sokeripalat -10e, keittiön sädekaihtimen nuppi -5e, lattian muovimatossa oleva naarmu -150e jne. en muista koska tapauksesta on nyt jo 6v aikaa, mutta silloinen perhepsykologimme sanoi, että laittomasti toimittu, Mutta minulla ei ollut voimia taistella tilanteesta, ei kuvia todisteena ei avaimia asuntoon ei mtn. Ja nämä kaikki puutteet olivat siellä jo kun muutimme sinne, MINÄ vain en valittanut niistä. Lattiassa oli naarmu, mutta siivotessani kerran vahingossa levensin sitä vähän. Sanoin rehellisesti vuokranantajalleni jo muuttaessa, että meillä kissa repi suihkuverhon, joten ostan sinne uuden. Ja näin tein. Tämä kiusa ja vaino jätti arven ja ikuisen epäluottamuksen vuokranantajia kohtaan. Minua varmaan pidetään nipona ämmänä kun kuvaan kämpän muuttaessani lattiasta kattoon ja huomautan joka ikisestä viasta minkä ikinä löydän, oli se kuinka vähänpätöinen hyvänsä, etten se ole minä joka maksaa poislähtiessäni. Jaksan aktiivisesti vaivata huoltomiestä ja vuokranantajaa mitä pienimilläkin puutteilla. Nyt pelottaa, sillä huomasin yksi päivä keittiössä verhokiskojen vieressä katonrajassa nurkassa on halkeama, jota en ollut huomannut muutossa kolme ja puoli vuotta sitten.. Kissani ovat jo pikkuhiljaa toipuneet tilanteesta ja eivät saman lailla enää säiky vieraita ja pahin varautuneisuuskin alkaa olla poissa. Ymmärrän hyvin ihmisiä, jotka sortuvat niksipirkan ohjeeseen ja täyttävät pellin kissanpissalla, jäädyttävät sen ja laittavat postiluukusta sisään. Mutta toivon teille parasta ja että täällä Suomessa ette joudu enää kokemaan moista, vaan saatte jonkun ihanan vuokranantajan, kuten ystävilläni, mutta se on jo kokonaan eri tarina.... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No huh huh!! Aivan uskomatonta, miten jotku kehtaa!! Miksi tuollaset ihmiset ylipäätään edes vuokraa omia kämppiään eteenpäin, jos selvästi ei kiinnosta hoitaa asiaa kunnolla? Ei voi ymmärtää... Ei voi muuta, kuin toivoa, että noita mätiä on vain harvassa ja suurin osa vuokranantajista (ja vuokralaisista) on kunnollisia :)

      Poista