maanantai 12. elokuuta 2013

Päiväkoti -ja kulttuurishokki

Päiväkoti ei ole meille uusi asia, esikoista voi jo sanoa konkariksi sillä saralla. Mutta tänään oli ensimmäinen kerta, kun hän meni suomalaiseen päiväkotiin. Tutustumispäivänä emme päässeet paikalle, kun priorisoimme isovanhempien kanssa vietetyn ajan sen edelle.

En epäillyt hetkeäkään, etteikö tyttö pärjäisi. Hän kyllä pärjää. Mutta jäin autossa miettimään ohjaajan kysymystä "Jännittääkö sinua?". Vastasin refleksinomaisesti "Ei yhtään, tyttöhän on ollut ennenkin päiväkodissa ja tykkää hirveästi.". Mutta miten minä sitten oikeasti pärjäsinkään? No, onneksi yläasteella (vai onko se nykyään yläkoulu vai mikä?) ei ollut välituntia, etten ajanut kenenkään lähikauppaan karanneen oppilaan yli, sen verran olivat ajatukset jossain muualla kuin liikenteen seuraamisessa heti tuon tilanteen jälkeen. 

Kulttuurishokki tuli kotona, kun aloin selaamaan muutamaa tulostetta, jotka sain mukaani. Informaatio oli säälittävää vähintäänkin vaatimatonta. Oli siellä se puhelinnumero johon ilmoittaa, jos tulee vaikka oksennustauti, eikä lapsi pääsekään hoitoon. Mutta kun on tottunut saamaan matkaansa elokuussa oikein vihkon täydeltä tietoa (joskin siinäkään ei ollut kaikkea tarvitsemaamme) olin hieman hämmentynyt. Missä olivat vapaapäivien ja lyhennettyjen päivien aikataulut ja henkilökunnan suunnittelupäivistä aiheutuvat kiinniolot? Missä oli lista juhlista (sekä kristittyjen, muslimien että maan omien merkkipäivien osalta)? Missä oli katsaus kuukausittain vaihtuvista teemoista, joiden ympärille leikit ja laulut rakentuvat? Missä oli listaus päiväkodin arvoista ja tavoitteista? Missä olivat viittaukset lakiteksteihin, jotka säätelevät päivähoitoa?? Shokki koski osittain myös itse päiväkotia. Vuosi on sen osalta vasta alussa, mutta missä olivat värit, kuvat, eläimet ja piirustukset seiniltä? Missä olivat suuret naulakot liian monine vaihtovaatteineen ja vanhemmille matkalla olevine viesteineen?

Jos oli viikonloppuna vauhtia ja vaarallisia tilanteita, niin meno jatkuu varmasti vähintään yhtä villinä jatkossakin :D

Ehkä en tarvitsekaan kaikkea tuota tietoa tänään koskaan. Riittää, että lapsi on ja kokee itsekin olevansa turvassa, luotettavissa käsissä ja viihtyy muiden lasten kanssa. Ohjaajia oli vähän, mutta he olivat välittömiä. Vein esikoisen vähän myöhässä (vähän kesti lähdön kanssa...) ja luulin, että kaikki muut lapset olivat olleet jo ennen kyseisessä ryhmässä. Hämmästyin kuullessani kaikkien aloittaneen tänään, lapset olivat kuin kotonaan.

Iltapäivällä lapsi oli nukahtanut autoon ja itki herätessään "Isi haki minut pois päiväkodista, minä haluan takaisin.". Päivän kokemukset käytiin moneen kertaan innostuneena läpi. Oli leikitty barbeilla, legoilla, poneilla ja autoilla. Oli syöty jogurttia, leipää ja juotu maitoa. Oli ollut patjoja, joilla oli nukuttu. Oli laulettu äiti kalasta (?). Oli ollut paljon tyttöjä, poikia ja tätejä (mutta ei yhtään setää). Oli ollut kivaa! Huomenna uudestaan (ja äitikin taitaa jo pärjätä vähän paremmin) :)

7 kommenttia:

  1. tervetuloa suomeen. ei täällä anneta päiväkodeista palautetta kuin silloin kun sattuu jotain negatiivista. Yksi suututtavimmista piirteistä päiväkoti saralla. Vituttaa myös tuo "informaation puute", jos et itse selvittele niin tiedotta jäät. Paljon olis kätevämpää jos tosiaankin kirjoitettaisi joku infolappunen joka jokaiselle jaetaan. Usein kun nuo puhelinnumerotkin on ihan pienimmällä fontilla painettu paperin alimmaiseen reunaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisi kyllä melkein jollekin tutulle kaupungin työntekijälle kertoa vähän, miten asiat voisi tehdä kaikkien kannalta helpommin. Jospa sitä saisi pieniä muutoksia aikaan, ehkä? Eihän sitä tiedä, jos ei yritä.

      Poista
  2. Ehkä oli laulettu kultakalalaulua? :D Sitä jossa pikkuiset kultakalat lammessa ui, pikkuinen kalaäiti huolestui :D

    Mahtava biisi, mahtava, ja mun pitää tarkistaa lääkitys nyt just.

    Hienoa kuitenkin, että päiväkoti meni noin hyvin. Meilläkin alkoi viime viikolla kesätauon jälkeen ja hienosti on mennyt. Paitsi mitä nyt on flunssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se se on! Mä en millään saanu mieleen, missä laulussa se äiti kala oikein seikkailee.

      Mä voin tarkistaa sun lääkityksen ;) (lisätään sinne jotain ihmelääkettä, joka toimii virusperäistä flunssaa vastaan, ei tosin ole vielä keksitty, mutta heti kun se keksitään!)

      Poista
  3. Kultakalalaulusta tulin minäkin kertomaan: http://jeltsch.org/kindergarten_songs1 :)

    Ja siitä, että meidän lasten päiväkodissa tuota informaatiota kyllä saa ...jos siis huomaa, että esimerkiksi viikkosuunnitelmat ja ruokalistat ja lomapäivät ja - bloody hell - poikkeusaukilotiedot laitetaan LAPULLA SEINÄLLE. Siis siellä päiväkodissa. Siellä missä meiltä käy aina vain isi ja aina kiireessä. Miten vaikeeta olis vaikka sähköpostin lähettäminen, kysyn vaan. Joskus tuli lappuja kotiinkin (joskus), mutta sitten niistäkin varmaan säästettiin. Ja nyt sit ilmeisesti myös sähköstä, buahhhah.

    VastaaPoista
  4. Kultakalalaulusta tulin minäkin kertomaan: http://jeltsch.org/kindergarten_songs1! :)

    Ja siitä, että meidän lasten päiväkodissa kyllä jaetaan tuota kaipaamaasi informaatiota ...se printataan lappusille, joita liimataan päiväkodin eteisen seinälle. Siis SEINÄLLE. Siihen seinälle, jota mä en näe koskaan, koska en hoida pk-kyydityksiä ja seinälle jonka ohi aamu-uninen ja iltapäiväkiireinen perheenisä kävelee kyllä ihan silmät kiinni. Iltapäivisin lapset sitäpaitsi enimmäkseen haetaan pihalta.

    Mut siellä on: viikkosuunnitelmat, ruokalistat, vanhempainiltakutsut, joulujuhlapäivät. Kaikki löytyy. Näkis vaan joskus niitäkin...

    (ja jos nyt toistan itseäni kommenteissa monta kertaa vähän eri sanoin, se johtuu epätoivoisesta kommentoinnin tarpeesta yhdistettynä todella oudosti käyttäytyvään kommentointiin/selaimeen/tietokoneeseen/käyttäjään)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla, että meilläkin tuo tiedotus paranee, kun itse vähän perehdyn asiaan. Mutta luulisi kyllä nykyaikana, kun käytännössä kaikilla on sähköposti, että tiedotus tapahtuisi sitä kautta. Ja kommentointi on aina tervetullutta, vaikka tulisi sata kertaa sama asia :)

      Poista