Something to remember me by

Halusin muistaa työkavereitani hieman suuremmin tänä jouluna, koska keväällä tiemme erkanevat. Lahjan valinta oli loppujen lopuksi helppo, koska halusin ehdottomasti antaa jotain suomalaista ja sen tulisi käydä kaikille. Nämä mariskoolit Marianne- ja Fazermint-konvehdeilla höystettynä löysivät siis tiensä kollegoideni kotiin. Enjoy!

Samalla vauhdilla pakkasin myös mieheni alaisille vastaavat lahjat, toivottavasti hekin pitävät mariskooleistaan.

Ei voi muuta kuin toivoa, että olen yhtä onnekas työkavereiden suhteen myös Suomeen palattuani! Työpaikasta ei tosin ole vielä tietoa, mutta onhan tässä vielä aikaa :)

Monsterihousut

Aiemmin postaamani Angry Birds -housut on neulottu tällä monsterihousujen ohjeella. Ohjetta voi soveltaa periaatteessa mihin malliin vain, oleellista on tuo takaosan korotus, josta tulee suu. Muuten vain mielikuvitus on rajana, millaiset monsterit haluaa loihtia!

Huom! Jos haluaisit housut, mutta et osaa/jaksa/ehdi jne tehdä itse, niin siskoni ottaa tilauksia vastaan :) Laita viestiä kommenttikenttään!

Monsterihousut

Olen yhdistänyt ohjeessa useita eri housujen ohjeita sekä kääntänyt norjankielisestä ohjeesta monsterin suun ohjeen. Itse tein 12/18 kk koon, muut koot ovat arvioita, joten kannattaa vähän tarkastella työn edetessä housujen lopullista kokoa. Lahkeet ovat suhteellisen pitkät, jotta niissä olisi kasvunvaraa, mutta niitä voit itse muokata tarpeen mukaan.

KOKO: 1/3 - 6/9 - 12/18 kk (2 - 3/4 - 5/6) v = 50/56-62/68-74/80 (86/92-98/104-110/116) cm

LANGANMENEKKI Novita 7 veljestä:

150 g nro vihreä 322, metsänvihreä 391 ja punainen 549 sekä valkoista ja mustaa kirjailuun.

NEULETIHEYS: 23s x 35 krs sileää neuletta, puikoilla nro 4 = 10 x 10 cm.

HOUSUT:

Neulotaan suljettuna neuleena pyöröpuikolla, ylhäältä alas. Luo 112-120-120 (124-132-136)s pyöröpuikolle nro 4 vihreällä langalla (jos haluaa napakamman resorin, niin tee puoli numeroa pienemmillä puikoilla. Neulo 2o/2 n -joustinneuletta, kunnes työn pituus on 3-3,5-3,5-(4-4-4) cm. Tee nyt reiät kiristysnyörille tasaisin välein, 20 kertaa kavennus ja seuraavalla kierroksella silmukan lisäys. Jatka 2o/2n –joustinneuletta, kunnes työn pituus on 6-7-7 (8-8-8) cm. Vaihda pyöröpuikkoon nro 4, jos teit pienemmillä puikoilla resorin. Jatka sileää neuletta kunnes työn pituus on 15-17-17 (18-19-19) cm. Aseta merkit molemmille sivuille siten, että merkkien väliin jää 56-60-60-(62-66-68)s.

MONSTERIN SUU:

Takaosan korotuksesta tulee monsterin suu. Vaihda lanka punaiseen ja jatka takaosan silmukoilla (puolet silmukoista). Neulo sileää neuletta silmukan sivumerkistä sivumerkkiin punaisella 56-60-60-(62-66-68)s, käännä. Neulo takaisin, mutta käännä kun jäljellä on 5 punaista silmukkaa. Jatka samalla tavalla molemmilla puolilla siten, että puikolle jää aina 5 silmukkaa lisää odottamaan. Kun vasemmalla puikolla on odottamassa 25-25-25 (25-30-30)s (oikein kierros), käännä ja neulo kaikki punaiset silmukat, myös puikolla odottavat silmukat (tämä on nurja kierros). Käännä ja neulo kaikki punaiset silmukat reunasta reunaan. Suu on valmis!

Takaosan korotus

HAARAKIILA:

Jatka sileää neuletta vihreällä langalla ja aloita samalla haarakiilalisäykset. Tee lisäykset keskellä edessä ja takana joka toinen kierros yhteensä 8 kertaa. Neulo yhden silmukan päähän keskimerkistä, koukkaa silmukoiden välinen pohjukkalanka puikolle edestä taaksepäin ja neulo se takareunasta oikein. Neulo 2s ja lisää toinen silmukka, mutta koukkaa pohjukkalanka puikolle takaa eteenpäin ja neulo se etureunasta oikein. Tällöin lisäykset "kaatuvat" eri suuntiin, ensimmäinen vasemmalle ja jälkimmäinen oikealle. Neulo välikerros ilman lisäyksiä. Seuraavalla kerroksella tee lisäykset kahden silmukan päässä keskimerkistä ja neulo yksi kerros ilman lisäyksiä. Jatka lisäyksiä aina yhden silmukan verran kauempana keskimerkistä. Työssä on nyt 144-152-152 (156-164-168)s.

Ota avuksi ylimääräisiä puikkoja ja poimi kahdelle sukkapuikolle haarakiilaan lisätyt silmukat, 18 silmukkaa molemmille puikoille. Käännä työ nurinpäin ja neulo haara kiinni kolmen puikon päättelyllä.

 

LAHKEET:

Siirrä toisen lahkeen s:t apulangalle ja ota toisen lahkeen s:t sukkapuikoille nro 4 = 54-58-58-(60-64-66)s. Jatka sileää neuletta suljettuna neuleena. Tee samalla raitoja metsänvihreällä ja vihreällä värillä oman maun mukaan (Itse tein kolme 3cm metsänvihreää raitaa 2,5cm välein). Kiinnitä 1 merkkilanka lahkeen sisäreunaan, tee kavennukset yhden silmukan päässä tästä merkistä. Kun lahkeen pituus on 4-4-4 (5-6-6) cm, kavenna merkkilangan molemmin puolin 1 s. Toista tällaiset kavennukset 2-3-3,5 (5-6-7) cm välein yht. 5 kertaa = 44-48-48-(50-54-56)s. Kun lahkeen pituus on 15-18-21 (26-31-36) cm kavenna vielä 0-0-0 (2-2-0)s. Neulo n. 6cm 2 o/2 n -joustinneuletta. Päätä sitten s:t löyhästi joustinneuletta neuloen. Ota apulangalla odottavat s:t takaisin työhön ja neulo toinen lahje vastaavasti.

VIIMEISTELY:

Kirjaile monsterille silmät ja hampaat haluamallasi tavalla. (Voit luonnostella ruutupaperille ensin, niin on helpompi toteuttaa.) Päättele langat. Puno nyöri vyötärölle ja pujottele se paikoilleen. Taita tarvittaessa lahkeiden alareunat ylös. 

(Täältä löytyvät monsterihousujen pikkusiskot ;) )

Touch frisører

Aah, kampaajalla käynti, arjen luksusta. Mieli lepää ja silmä lepää. Ja välillä lepää asiakaskin, ihan kirjaimellisesti.

 

Viimeksi, kun kävin tämän pehkon korjauttamassa ollessani viimeisillään raskaana nukahdin kesken kaiken hoitoaine päässäni pesupisteen tuolille. Heräsin omaan kuorsaukseeni (ja minähän EN sitten muuten normaalisti kuorsaa IKINÄ).... Oliko pikkasen noloa... Kampaaja oli sitä mieltä, että hyvä vaan, jos pystyy rentoutumaan noin hyvin. Tais ottaa vähän esikoisen hoito koville, kun öisin ei saanu nukuttua enää sen mahan kanssa kunnolla. Oli kyllä hämmentävä tunne, kun säpsähti siinä tuolilla, että olinko se MINÄ joka kuorsasi?! Sitten hätäinen vilkaisu ympärille, että huomasiko kukaan (no huomasiko, kun pidin meteliä kuin pieni eläin!). Tällä kerralla pysyin kuitenkin hereillä koko ajan.

Niin pysyi valitettavasti hereillä myös vauvakin, jonka piti kyllä nukkua, mutta aina ei kaikki mee niin kuin strömsöössä. Tyttö huusi kuin syötävä koko ajan, kun hiuksia värjättiin. Kävi vähän sääliksi muita asiakkaita, jotka olivat varmasti myös odottaneet rentoutumishetkeä, mutta saivatkin taustamusiikiksi vauvan itkua... Onneksi vauva lopulta rauhoittui nukkumaan ja mies haki hänet sitten töistä tullessa mukaansa, joten sain itsekin loppuajaksi heittää aivot narikkaan.

Hiuksia pestessä piti oikein keskittyä edelliskerrasta viisastuneena, ettei nukahda kesken kaiken. Hierova tuoli ja hiuspohjan hieronta ovat kyllä suunnilleen niin lähellä taivasta kuin täällä maan päällä pääsee, että meinasi kyllä taas uni viedä voiton.

No, siitä tuolilta oli sitten lopulta noustava ja siirryttävä vielä hiuksia leikkaamaan. Siksi aikaa unohduin vielä naistenlehtien ihmeelliseen maailmaan. Mä oon vähän laskeskellu, että jos ehdin lukea tän pinon lehtiä kampaajalla käynnin aikana, niin mä oikeestaan säästän rahaa. Siis näiden lehtien ostohinta on pakosta enemmän kuin itse värjäys ja leikkaus (joka kyllä maksaa pienen omaisuuden)! Jos ois oikein järkevä, niin tässähän kannattais käydä paljo useammin kampaajalla, vai mitä arvon leidit? ;)

Essu yhdellä, onni toisella

Meillä tehdään yleensä kaksi piparitaikinaa; yksi minun perheeni reseptillä ja toinen mieheni perheen ohjeella. Kumpikaan kun ei anna periksi, että toisen sukusalaisuus maistuisi yhtään paremmalta kuin oma. Tällä kertaa omasta versiostani tuli lopulta vapaalla kädellä piirretty Jukka-talo ja mieheni taikinasta pikkupipareita. Tänä vuonna taikinaa jäi jopa ihan paistaa asti, liekkö vanhuus tullut, kun ei jaksa koko taikinaa enää raakana syödä. 

Mieheni pelikaveri sai kutsun sunnuntailounaalle, mutta ei tainnut aavistaa, että kyseessä olivatkin piparkakkutalkoot! Kyllä siitä reilusta kolmikymppisestäkin saatiin lopulta se pieni poika kaivettua esille ja omat luomukset matkasivat kotiin puolisolle todisteeksi.

Näin apteekkilaisena mainostan vähän meidän tuotteita, vaikka aiemmin ehdin jo kovasti moittia meidän uutta aluevaltausta piparkakkujen ihmeellisessä maailmassa. Nimittäin yksi verraton apuväline pipareiden koristelussa ovat lääkeruiskut! Niihin on helppo annostella pieniäkin määriä eri värisiä kuorrutteita, eikä kuorrute lähde holtittomasti valumaan ympäriinsä, kuten tavallisen pursottimen kanssa usein käy, koska ruiskulla voi myös "jarruttaa". Ja kun aina saa kuulla sitä, miten apteekissa kaikki on niin kallista, niin ruiskut nyt eivät ainakaan kenenkään taloutta kaada ja säilyvät vuodesta toiseen (siis tässä käyttötarkoituksessa...)!

Tämä taloprojekti on vielä vähän vaiheessa, saa nähdä tuleeko siitä valmista koskaan. Hyvällä alulla kuitenkin ollaan, kun kaikki palat ovat vielä toistaiseksi ehjänä ja (melkein) kaikki koristeetkin vielä tallella.

Mieheni on meillä se, joka yleensä vastaa ruoanlaitosta ja leipomisesta. Hän saikin tässä pari vuotta taaksepäin joululahjaksi tädiltäni essun. Tämä oli oikein miesten malli! Etupuolella strategisella paikalla on vetoketju, jottei miehen tarvitse hädän yllättäessä riisua koko essua :D Ensin nauroin katketakseni asialle, mutta sitten vakavoiduin ja aloin epäillä olikohan täti edes huomannut koko vetskaria... Aattoiltana soiteltiin sitten tädin kanssa ja kiiteltiin lahjoista ja vähän rivien välissä yritin urkkia oliko lahjan humoristinen osuus tiedostettu vai oliko kyseessä täysin tahaton sattuma. Kyllä hän sen tiesi, saimme huokaista helpotuksesta (ei hän vielä ole ihan kalkkis!).

Toivon todella, että esikoinenkin saa joululahjaksi essun! Nimittäin pyykkivuori, joka kasvaa muutenkin ilman yrittämistä, sai taas pikantin lisän näistä jauhovaatteista.

DUS

Äiti pääsi vähän vapaalle eilen, kun pidettiin esikoisen barselgrupin kanssa pikkujoulut. Päädyttiin kokeilemaan uutta Dus-ravintolaa, jonka sisustuksesta on muuten vastannut yksi meidän ryhmäläinen.

Oli kyllä ihana nähdä pitkästä aikaa kaikkia, kun ei nykyään yhteistä aikaa tahdo oikein löytyä. Suurin osa tosin on äitiyslomalla jo uudestaan tai kohta jäämässä, mutta kun kotona on jo yksi ennestään, niin kummasti ne päivät kuluvat täällä neljän seinän sisällä, eikä saa aikaiseksi nähdä isolla porukalla.

DUS on erityisesti naisille suunnattu ruokapaikka, joka on auki myöhään illalla ja kyllä täytyy myöntää, että ystävä on tehnyt hyvää työtä. Vai mitä sanotte?

Ruoka oli hyvää, mutta palvelu kohtuuttoman hidasta. Epäilen meille tarjoilleen nuoren naisen juuri aloittaneen, koska ote oli muutenkin aika hukassa. Tosin ilta oli todella kiireinen, tupa oli täynnä pikkujouluporukkaa. No, emme antaneet tämän pienen epäkohdan pilata iltaa, vaan nautimme täysin rinnoin toistemme seurasta pitkästä aikaa.

Paikka oli kyllä nappivalinta siinä mielessä, ettei se ollut niin meluisa kuin moni muu paikka. Musiikkia ei soitettu, joten muiden juhlijoiden tasainen puheensorina toimi taustamusiikkina. Viini oli hyvää (tosin näin vuoden tauon jälkeen se olisi varmasti ollut hyvää, vaikka sen olisivat entiset opiskelijakaverini tehneet).

Mieheni jäi kaksikuukautisen vauvan ja kaksivuotiaan tytön ammaksi (teille, jotka ette ole pohjanmaalta tarkennettakoon, että amma on lapsenvahti). Alunperin oli tarkoitus laittaa kaksivuotias nukkumaan ennen lähtöäni, mutta iltarutiinit venyivät vähän, joten koko kolmikko oli vielä ylhäällä minun livetessäni paikalta. Salaa ajattelin mielessäni, että hyvä, näkeepähän millainen sirkus se on kahden kanssa. Ilta meni nopeasti, enkä edes tarkistellut kännykkää koko ajan. Kotoa ei ollut soitettu, joten oletin miehelläni olevan kädet niin täynnä töitä, ettei hän ehdi soittaa kaiken olevan hyvin. Palatessani tiedustelin, miten ilta oli mennyt.

"Hyvin, molemmat on nukkunu koko ajan." "MITÄ? Siis molemmat? KOKO AJAN? (EPÄREILUA!!!) Miten se on mahdollista?" "Ei mitään, laitoin molemmat nukkumaan, kun lähdit ja ne on nukkunu siitä asti."

Epäilen mieheni käyttävän kepulikonsteja. Hänkin on apteekissa töissä, joten olisiko hän saanut sieltä käsiinsä jotain rauhoittavaa? Sekoittanut ne äidinmaitoon ja antanut tuttipullosta? Ei, imetin vauvan lähtiessä, ei hän ole saanut pulloa. Tai ehkä hän on kolkannut lapset? Ei, siitä jäisi jälki. Mitä hän sitten tekee mitä minä en tee??

Viime vuonna kävi vastaava tilanne. Olin työporukan kanssa pikkujouluissa toisella paikkakunnalla, joten yövyimme hotellissa. Aamulla heräilin yhdeksän aikoihin, olin nukkunut paremmin kuin pitkään aikaan (tuolloin yksivuotias heräsi vielä joka yö ja aamulla oltiin ennen kukonlaulua ylhäällä). Vähän aikaa touhusin siinä aamujuttuja ennenkuin soitin kotiin puoli kymmenen aikoihin.

"Huomenta" vastasi uninen ääni. "Mitä, nukutteko te? (EPÄREILUA!!!)" "Joo, just heräsin, ku soitit. Lapsi nukkuu vielä"
 
Tuolloinkin epäilin mieheni lääkinneen lasta epärehellisin ainein, koska lapsi EI KOSKAAN nukkunut puoli kymmeneen. Mitään todisteita mieheni epärehellisistä keinoista ei ole, vain minun epäilyni. 

Innocent until proven guilty.

No jos tässä nyt on jotain positiivista, niin keksin miehelleni joululahjan. Hän saa jatkossa nukuttaa lapset ;)

Jouluradio

Te, jotka ette ole vielä kyllästyneet kaupoissa jo lokakuusta asti vingutettuihin joululauluihin, vaan haluatte jatkaa samaa rallia kotona, niin suosittelen Jouluradiota. Onhan täälläkin tullut jokunen joululaulu kuultua, mutta kyllä sitä kaipaa niitä suomalaisia perinteisiä joululauluja. Alkaa ilmeisesti ikää olla sen verran, että kaiholla muistelee lapsuuden joulua.

Esikoinen on päiväkodissa osallistunut vaikka minkälaisiin joulunodotusperinteisiin; on käyty kirkossa, leivottu pipareita ja lussekatteja, pidetty maanantaisin yhteinen adventtihetki ja välillä infotaululla lukee vain salaperäisesti "jule hemmeligheter". Taitaa työskennellä päiväkodissakin muutama pukin apulainen ;) He ovat myös kääntäneet joulukalenterista tähtiä, joiden takaa löytyy joka päivälle uusi joululaulu, luonnollisesti norjaksi. Hänen kanssaan ollaankin kotona kuunneltu sitten ahkerasti suomalaisia joululauluja tuolta pikku jouluradiosta ja tanssittu villisti pitkin olohuonetta :)

Tietääkö joku hyvää kirjaa tai nettisivua, josta löytyisi noihin lasten joululauluihin leikkiohjeita? Itse muistan vain, että "tiptap tiptap tipetipetiptap" -kohdassa heilutetaan etusormia edestakaisin :D Päiväkodissa oli aivan mahtava jouluruno, jonka pienet esittivät meille vanhemmille yhdessä leikin kanssa.

5. små mus

5. små mus bodde i en låve

 tehdään käsillä ladon katto ja seinät

De erta gamle nissefar som gjerne ville sove

kämmenet yhteen ja poskelle, pää kallelleen

De spiste litt av grøten hans

 syödään sormilla puuroa

Men da sa nissen stopp!

 käsivarsi suoraksi kämmen auki

Og musene gjorde et lite hopp

hypähdetään tuolilla

Så pilte det en mus av gåre.

"juostaan" sormilla selän taakse

4. små mus bodde i en låve....osv.

Oli mahtava seurata, kun kymmenen 1-3 vuotiasta seurasi leikkiä jokainen omaan tahtiinsa :) Kotonakin on tätä esitetty skypen kautta isovanhemmille ja tädeille, vaikka he eivät norjaa osaakaan ja täydestä meni! :) Ehkä opetellaan jouluksi joku suomalainen loru!

Lussekatter

Lussekatter eli lusiapullat ovat Suomessa vähän harvinaisempaa herkkua kuin täällä Norjassa. Niitä on tiettävästi leivottu jo 1600-luvulla Saksassa, mutta nykyään ne yhdistetään ensisijaisesti Ruotsiin ja Lucian päivään. Nimellä on oma mielenkiintoinen historiansa. Lusse tulee tiettävästi Luciferista ja katt on siis kissa. Pullilla oli tarkoitus karkottaa kissan asuun pukeutunut paholainen ja kilteille lapsille pullia jakoi suojaksi Jeesus-lapsi. Pitääkseen valolle arka paholainen loitolla, pullat värjättiin sahramilla keltaisiksi.

Mekin saimme maistiaiset tänään aamulla, kun olivat päiväkodissa eilen leiponeet koko porukalla vanhemmille tarjoiltavaa. Niitä sitten nautimme samalla, kun odottelimme Lucia-kulkuetta saapuvaksi. Kyllä oli pienillä lapsilla ihmeteltävää, kun laulu alkoi kaikua käytävällä ja isompien ryhmäläiset esiintyivät Lucian johdolla kynttilöidensä kanssa. "De kommer sikkert igjen!" sanoivat monet siinä toivossa, että näkisivät Lucian joukkoineen pian uudestaan :)

Resepti löytyi suomenkielisenä Maku.fi sivuilta. Loppuun olen koonnut pari vinkkiä norjalaisilta leipureilta. Enjoy!

LUSSEKATTER eli LUCIAPULLAT

Taikina

200 g leivontamargariinia

1/2 g sahramia

5 dl kevytmaitoa

50 g hiivaa

1 dl sokeria

1/2 tl suolaa

1 kpl munaa

17 dl vehnäjauhoja

Voiteluun

1 kpl munaa

Koristeluun

1 dl rusinoita

Sulata rasva mikroaaltouunissa, lisää sahrami ja maito joukkoon. Kuumenna tarvittaessa lisää, niin että neste on kädenlämpöistä (noin 37 °C). 

Murenna hiiva joukkoon. Lisää myös sokeri, suola ja muna sekä puolet jauhoista. Sekoita tasaiseksi. Lisää loput jauhot ja vaivaa taikinaa, kunnes se irtoaa kulhon reunoista. 

Kohota taikinaa leivinliinan alla 30-40 minuuttia, kunnes taikina on kaksinkertaisen kokoinen. 

Kumoa taikina jauhotetulle alustalle ja nujerra hyvin. Jaa taikina kahteen osaa ja molemmat osat edelleen 20 palaan. Muotoile palat sormenpaksuisiksi tangoiksi (noin 20 cm) ja rullaa tangon päät eri suuntiin kierteelle. Kohota luciapullia pellillä liinan alla. 

Voitele luciapullat munalla ja koristele rusinoilla. Paista 225 asteessa 8-10 minuuttia.

Vinkki 1: Liota rusinoita hetki vedessä. Tällöin rusinat eivät pala niin helposti uunissa.

Vinkki 2: Jos sahramia ei ole käytettävissä , vastaavan keltaisen värin pullille saa korvaamalla sen maustekurkumalla. Sen maku ei ole yhtä hyvä, joten voit käyttää hieman kardemummaa lisäksi.

Eri tavalla muotoiltujen luciapullien nimityksiä norjaksi.

Meillä näitä herkkuja ei ole vielä itse kokeiltu leipoa. Olemme lähinnä yrittäneet levittää korvapuustien ilosanomaa norjalaisille ja menestytty, no sanoisinko kiitettävästi siinä hommassa. Olen jopa saanut käännettyä korvapuustien ohjeen norjaksi ja jaettua halukkaille eteenpäin. Näinköhän nähdään kohta korvapuustien vallankumous?