Itsenäisyyspäivän ajatuksia Norjasta

Millaista on olla suomalainen ulkomailla? Aika mahtavaa :) Lähes poikkeuksetta ulkomaalaiset arvostavat suomalaisia ja heillä on positiivista sanottavaa Suomesta. Muistan useita keskusteluja sekä norjalaisten että muiden kaltaisteni maahanmuuttajien kanssa Suomesta ja suomalaisuudesta. Norjalaiset pitävät meitä sukulaiskansana, moni on jopa minulle sanonut puhuessaan ulkomaalaisista, ettei nyt tarkoita sinua, et sinä ole ulkomaalainen, olet yksi meistä. Meitä yhdistää rakkaus talviurheiluun ja luontoon sekä viha-rakkaussuhde isoveli-Ruotsiin. Norjalaisten kanssa on käyty läpi myös ikäviä asioita aiemmin sotien ja nykyään ampumistragedioiden muodossa. Moni paikallinen ihmettelee, kuinka suomen kieli voikaan olla niin erilainen muihin pohjoismaisiin kieliin verrattuna. Uskon, että tekisimme paljon enemmän yhteistyötä sekä Norjan että Ruotsin kanssa, jos kielemme olisivat lähempänä toisiaan. 

Olen tavannut täällä huikean määrän eri kansallisuuksia, suurin osa tulee maista, joissa asiat ovat paljon huonommin kuin täällä. Heitä ihmetyttää suomen kielen lisäksi kylmyys ja se, eivätkö silmämme jäädy 30 asteen pakkasessa :) He ovat tietoisia tasa-arvosta, maailman parhaasta koulujärjestelmästä ja kauniista järvimaisemasta. 

Suomalaiset tunnetaan myös siitä, että juomme paljon, kiroilemme vielä enemmän, olemme masentuneita, emmekä puhu. Eräs työkaverini täällä sanoi, että hänellä oli aivan erilainen kuva suomalaisista ennenkuin tutustui minuun. Että suomalainen voi olla myös puhelias ja iloinen, avarakatseinen ja kansainvälinen! Tällaisia me suomalaiset olemme nykyään, jouduin korjaamaan. Ei voi jäädä tuleen makaamaan, on mentävä eteenpäin ja tässä tapauksessa Suomen rajojen ulkopuolelle.

Mieheni "eväspullo" paikallisiin saunailtoihin. Heia Suomi!

Kun kysytään, mitä itsenäisyyspäivän mietteet pitävät sisällään, mieleeni tulee se, että pappani monien muiden joukossa pisti rajalla henkensä alttiiksi sen takia, että me jälkipolvet saisimme elää vapaassa maassa. Tämän lisäksi kaksi asiaa on ylitse muiden kaiken kiitollisuuden joukossa, suomen kieli ja tasa-arvo. Nämä kaksi asiaa ovat niin arkipäiväisiä ja itsestäänselviä, ettei niitä tule mieleen edes kyseenalaistaa turvallisessa Suomessa. Suomen kieli on hieno kieli kaikkine vivahteineen ja taivutusmuotoineen. Harvalla kielellä voi kuvata niin monipuolisesti ja elävästi tuntemuksiaan. Tosin, jos suomi ei olisi äidinkieleni, niin en kyllä haluaisi sitä opetella. Suomi on ihan äärettömän vaikea kieli! Paljon helpompi on oppia esim. norjaa, jossa kielioppi mukailee hyvin pitkälle ruotsin ja englannin kielioppia ja sanasto asettuu jonnekin sinne välimaastoon. Tasa-arvo on ikäiselleni vajaalle kolmekymppiselle päivänselvä asia. Koskaan en ole joutunut häpeilemään sitä, että olen nainen, eikä sukupuoleni ole koskaan rajoittanut valintojani. Olen aina tiennyt pystyväni kaikkeen siinä missä miehetkin, ja miksi en pystyisi. Uskon suomalaisten naisten jakavan tämän ajatuksen kanssani. Tiedättekö kuinka harvinaista tämä on maailmanlaajuisesti? Olemme onnellisessa asemassa, kun emme ole isämme tai miehemme omaisuutta ja saamme opiskella ja tehdä töitä. Suomessa puhutaan palkkaeroista, kotiäideistä ja kiintiöpaikoista. Aika monessa maassa ei puhuta vielä edes äänioikeudesta.

Sisko pitää huolta, etteivät suomalaiset varpaat palellu :)

Illalla laitamme siskoni neulomat Suomi-sukat koko perheelle jalkaan ja heittäydymme sohvalle katsomaan Itsenäisyyspäivän vastaanottoa. Saapa nähdä minkälaisia uudistuksia Sauli on tehnyt. Viime presidentinvaalien alla eräs 10-vuotias tyttö ihmetteli, että voiko presidentti olla mieskin? Monessakohan muussa maassa tällainen kommentti olisi kuultu? :) Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!