Loppusiivous, vähän laajempi ja tarkempi viikkosiivous, voisi joku kuvitella. Siivouksen piti olla pienin ongelmistamme, kun muutimme Norjasta Suomeen, mutta kuinkas siinä kävikään...
Muuttokuorman lähdettyä (SNCargo hoiti lopulta homman ilman ongelmia, vaikka välillä näytti jo pahalta auton saapumisen suhteen sovittuna ajankohtana) olimme ajatelleet ottaa viimeisen illan rennosti ystävien kanssa ja nauttia viimeisistä hetkistä Norjassa ennen seuraavan päivän matkustamista. Lähdin jo edeltä ystäväni luokse, missä yövyimme, jotta ruoka olisi valmista, kun mieheni ja ystävämme saapuisivat myös määränpäähän. Jäljellä oli enää lopputarkastus ja se olisi vain läpihuutojuttu. Olimme siivonneet hyvin, joten kyseessä olisi pelkkä muodollisuus. Luulimme...
Illaksi olimme varanneet mm. shampanjaa, jota piti nauttia
ystävien seurassa viimeisen Norjassa vietetyn illan kunniaksi, mutta
yhteinen rentouttava illallinen vaihtuikin paljain käsin
keittiönkaappien jynssäämiseen. Sain puhelun mieheltäni puoli tuntia sen jälkeen, kun vuokraisännän kanssa oli sovittu treffit. "Täällä menee koko ilta. Voitko lainata Idalta imuria ja siivousvälineitä?" Kun esikoinen saatiin nukkumaan, niin shampanjalasin sijaan tartuinkin autonavaimiin ja raahasin siivousvälineet mukanani talolle.
Lista oli loputon. Vuokraisäntä oli saapunut sisään valkoisen liinan kanssa, tiedättekö sellaisen,
jota tarjoilijat kantavat käsivarrellaan, ja tuolla liinalla pyyhkinyt
kaikki kuviteltavissa olevat pinnat. Kaikki keittiön pinnat olisi pestävä uudestaan. Työtasossa olevan tahran tulisi hävitä, tai joutuisimme maksamaan tason vaihdon (?). Vuokraisäntä oli mm. nostanut muutamia keittiönkaappeja pois paikoiltaan, koska ne täytyy pestä myös saranapuolelta.
 |
Tahran takia taso menisi vaihtoon. Mitään muuta vikaahan tuossa ei ollutkaan... |
Ikkunat täytyi pestä, mutta talvi asetti tiettyjä rajoituksia hommalle. Muutaman yrityksen jälkeen ikkunat
saatiin kuin saatiinkiin pestyä ilman hirvittäviä jäätyneitä
vesirantuja (kiitos vain miehelle!), mutta eihän se riittänyt (ikkunat oli siis pesty jo ennen tarkastusta). Pari
ikkunaa ei auennut, koska on talvi, ja ikkunat olivat niin turvoksissa,
ettei niitä uskaltanut tempoa auki, kun olisivat vain menneet rikki. Eli ne jäivät
pesemättä ikkunoiden välistä. Tämä ei vuokraisäntää estänyt, vaan hän kampesi
ikkunat auki ja kas vain, ne täytyi siis pestä samoin kuin ikkunanpielistä varissut rapistunut maali, jota lenteli ympäri huonetta. Lattialistat, jotka oli sekä imuroitu että pyyhitty, eivät kelvanneet.
Sähköjohdon, joka kulkee listan päällä, takaa täytyi myös pestä pölyt
pois. Mainittakoon, ettei sinne johdon ja seinän väliin sopinut edes
sormi, joten aika haastavaksi meni...
 |
Pölyt tuli pestä myös lattialistan päällä olevan johdon takaa (tarkoitti käytännössä hammasharjalla hankaamista). |
Ilmastoinnista hän valitti, olisi kuulemma pitänyt tuulettaa enemmän.
Jos lattialla oli pahimmillaan 14 astetta lämmintä, niin lisätuuletusta
ei todellakaan uskaltanut suorittaa pari kuukautta vanhan vauvan
pötkötellessä lattialla.
Sen
verran täytyy toki myöntää, että siivouksemme ei ollut virheetöntä. Oli
ilmeistä, että jaloissa oli pyörinyt pari lasta koko ajan, koska
joitakin kohtia oli hypätty yli, esim. keittiön seinästä löytyi selviä
roiskeita, jotka ilman muuta kuului korjata ja pestä pois. Mutta
epäkohtien ja pölyn etsiminen talon asumattomista kolkista, joihin
kukaan ei ikinä muuten puuttuisi, oli kyllä kohtuutonta ja täysin
tarpeetonta.
 |
Suihkukaapin alta piti pestä uudestaan. Tuolta onkin tosi helppo hangata, herra on hyvä vaan ja siirtää kaappia sen verran, että päästään tilaan paremmin käsiksi! |
Lopulta päätimme, että enempää ei ollut tehtävissä ja lähdimme viettämään viimeistä iltaa. Seuraavan aamun kymmeneksi sovittu tarkastus aikaistettiin meidän aloitteestamme yhdeksäksi, just in case... Juna lähtisi yhdentoista jälkeen, joten jos sieltä vielä jotain epäkohtia löytyisi, voisimme ne nopeasti vielä viimeistellä ennen junan lähtöä.
Soitin miehelle lähdettyämme kävelemeen, missä tavattaisiin? "Ei mene vieläkään läpi!" Eteistä ei kuulemma oltu imuroitu. Imuroitiin varmaan kolme eri kertaa,
mutta se ei paljon auta, kun sisään lompsitaan yleensä talvella kengät
jalassa ja mm. herra itse kantoi kiviä kengänpohjissaan sisälle joka
kerta kun taloon astui. Myös pari kuukautta sitten rikkoutuneen uunin tilalle saadun aivan
törkeän likaisen sähköhellan kiillottaminen otti aivoon... Varsinkin,
kun sen etulasi ei meinannut millään lähteä irti ja sen taustalla olleet
roiskeet (jotka olivat siinä jo tullessa!) löytyivät huomautuslistalta.
 |
Seinän vierestä tuli rapautunut laasti siivota. Siivoaminen aiheuttaa aina laastin uuden hajoamisen ja uuden siivouskierroksen. Olisiko pitänyt lopettaa vasta, kun seinää ei ollut enää jäljellä? |
|
Mieheni oli ihmetellyt moneen kertaan ääneen olemmeko mahdollisesti
tehneet jotain väärin vai mistä moinen kohtelu oikein on ansaittu. Talohan otettiin vastaan huomattavan likaisena siihen verrattuna mihin
kuntoon sen siivosimme. Kyselyihin, eikö talo tulisi luovuttaa samassa
kunnossa, kun se otetaan vastaan, vuokranantaja totesi vain, ettei
taloa ollut loppusiivottu silloin, kun me siihen muutimme. Kumman kiire
hänellä oli kuitenkin meidät taloon saada, koska jouduimme muuttamaan
kesken kuukauden, vaikka olisimme itse halunneet muuttaa vasta kuun
vaihteessa. Onneksi edellinen vuokranantajamme ei ollut natsi, vaan
erittäin yhteistyökykyinen vanhempi rouva, joka iloksemme hyvitti
loppukuun vuokran, vaikka hänen ei todellakaan olisi ollut pakko siihen
suostua.
Kyse oli mitä ilmeisimmin vain rahasta. Lopulta hän suostui kertomaan summankin; talo vaatisi vielä kymmenen työtunnin siivoamisen, 300 kr tunti, joten 3000 kruunua käteen ja he siivoaisivat lopun itse. No thank you. Jatkoimme siivoamista ja lähdimme vasta myöhemmällä junalla ottaen tietoisen riskin lennolle ehtimisen suhteen. Mies teennäisesti toivotti hyvää jatkoa ym. mutta olin niin kiukkuinen,
että totesin parhaaksi olla aivan hiljaa ja purra huulta, ettei tulisi
sanottua mitään tyhmää. Mieheni otti vielä lopuksi kuvat kaikista mainituista kohdista, jotta meillä olisi jotain aseita natsiksi osoittautunutta vuokranantajaamme vastaan, jos siivous ei vieläkään kelpaisi. Hän ehti junalle kaksi minuuttia ennen sen lähtöä. Se siitä stressittömästä matkustamisesta.
Vanhasta talosta ei saa uutta pesemällä. Tätä hän ei ilmeisesti ymmärtänyt. Mutta hän ymmärsi, että remontti on paljon helpompi aloittaa, kun teettää vuokralaisilla remonttisiivouksen, että pääsee suoraan maalaamaan. Kaikista
oudointa oli kuitenkin ehkä se, että vuokraisäntä oli tähän mennessä
ollut tosi mukava; antoi lainata rajoituksetta talosta löytyviä
tavaroita, mm. pinnasänkyä ja syöttötuolia, jutteli mukavia, kun kävi
poikansa kanssa auttamassa syreenien leikkaamisessa jne.
Harmittaa ihan hirveästi, että tämä yksi mies onnistui pilaamaan Norjasta muuttomme ja viimeisen iltamme ja stressittömän matkamme. Huomaan miettiväni asiaa päivittäin, lukuisia kertoja, ja aina on yhtä paha mieli ja ärsyttää. Toivottavasti asialle saadaan viimein päätös ja takuuvuokra tilille, jotta voimme unohtaa koko miehen. Kyseessä ei ole maan tapa, sen verran palautetta olemme saaneet paikallisilta tutuiltamme. Tekisi mieli kysyä edellisiltä vuokralaisilta tekikö hän heille saman tempun. Toivottavasti ei jatka toimiaan seuraavien kanssa... Emme ole kuulleet vuokranantajasta mitään, vaikka olemme ottaneet häneen yhteyttä asian tiimoilta. Olihan tässä pääsiäinen välissä, mutta jotenkin on sellainen paha tunne, että tämä ei ollut vielä tässä...
Äärettömän suuri kiitos vielä Mikolle, Jonnalle ja Idalle, emme olisi ikinä selvinneet urakasta ilman teidän apuanne!
PS: Teki muuten hyvää vuodattaa tästä asiasta siskolle samalla, kun repi lukionkirjoista muovitettuja kansia irti, jotta kirjat pääsivät ansaittuun lepoon paperinkierrätyspisteeseen. Sai purkaa vähän agrea!