Plan ahead

I'm alive and well! :) Lähes joka päivä oon miettiny blogia, vitsit ku en tänäänkään ehtiny kirjottaa. Mulla on niin paljo kerrottavaa, etten tiiä mistä alottaa. 

No tiedänpäs, MÄ SAIN TÖITÄ!!! Sairaala-apteekista proviisorin virka, aivan huikeeta. Pääsen viimein tekeen sitä, mihin on koulutus ja mistä oikeesti tykkään. Kuka nyt siitä välittäis, että matkaa on sata kilsaa suuntaansa? Mies hoitaa lapset hoitoon ja takas kotiin, niin ei tarvi edes aamuisin painia eteisessä. Luksusta, jos minulta kysytään. (Älkää kysykö mieheltä, sillä ei oo vielä aavistustakaan, mihin se on joutunu...)

Tämä tarkoittaa siis sitä, että loputtomalta tuntunut aika kotona loppuu viikon päästä. Mitä tekee hän sen sijaan, että tekisi jotain oikeasti hyödyllistä? Siis kirjoittaa tietysti blogia (mikä on hyödyllistä), mutta järjestelee myös kollaasin tietokoneen yläpuolelle... jep...

Syksyn - ja loppuelämän - motto voisi olla tämä: plan ahead. Aloitetaan siitä, etten lupaa milloin palaan tänne, mutta palaan. 

PS: Me noustiin pesäpallossa sarjaporras ylöspäin naisjoukkueen kanssa. Ei huonosti eläkeläiseltä ;)

Kalajoen loma-asuntomessut

VAROITUS! Luvassa kaikkien aikojen kuvaoksennus. 

Kävin ystäväni kanssa Kalajoen loma-asuntomessuilla inspiroitumassa ja hakemassa vielä lisäideoita remonttiimme. Ja niitähän löytyi, kas tässä: 

Olohuoneita.

Taide kohtaa kierrätyksen.

Julkisivut.

Yksityiskohtia.

Kesäkeittiöitä.

Keittiöitä.

Terassituoleja.

Saunojen kirjoa.

Makuuhuoneita vol.1

Makuuhuoneita vol.2

Makuuhuoneita vol.3

Lastenhuoneita.

Yksityiskohtia ulkona.

Vessoja.

Koukkuja.

Seinämateriaaleja.

Keittiövarustelua.

Kodinhoito- ja pesuhuoneosastoa.

Pöytiä ja penkkejä.

Yksityiskohtia.

Pesutilojen varustelua.

Paljuja ja uima-altaita.

28 kohdetta ja 22 kollaasia to be exact. Ja yksi hajonnut kamera, mutta ei siitä sen enempää... :/ 

Asuntomessuneitsyys on siis mennyttä ja ensi kerralla tiedän viisaampana ottaa mukaan a) järkkärin sijaan pokkarin ja b) ison laukun sijaan vyölaukun :D Tungoksessa on kevyempi mennä, kun ei ole niin leveä joka suuntaan. Suosittelen myös kunnon kenkiä ja riittävää tauotusta eväiden kera. Hyvä seura ja sää on myös plussaa! Itselläni oli erittäin paljon iloa seurasta, ei niinkään säästä. 

Mutta kuka, milloin ja millä rahalla kaikki nämä haaveet toteuttaa??

Korkkarit kattoon

Hei hyvää syntymäpäivää mulle (päivä meni kyllä jo)! :D

Sain mieheltä toivomani lahjan (kun se Unelmien Talo & Koti -lehden tilauskaavake oli kuitenkin jääkaapin ovessa kaksi kuukautta "VINK VINK"-tekstillä varustettuna) istutettavan ruusupuskan kera. Helatorstain pelireissun aikana facebook-sivulleni oli ilmestynyt onnitteluvideo, jossa mieheni ja lapseni leipoivat yhdessä täytekakkua minulle Egotripin säestämänä, aika hienoa! :) Juuri maistettiin tuota lusikkakakkunakin tunnettua suklaakakkua ja on se vaan joka kerta yhtä hyvää (ja yhtä täyttävää, huoh!).

Pari päivää olen myös fiilistellyt tätä Kaija Koon uusinta sinkkua, supernaiset. Tais löytyä haastaja Paula Koivuniemen Aikuiselle naiselle, vai mitä sanotte? ;)

Mutta hei, ei välitetä sateesta vaan toisistamme, eikö vaan? <3 Ja onnea vielä kaikille muillekin sankareille, valmistuneille, ylioppilaille, lomansa aloittaneille ja muille juhlijoille! :)

Toisin kuin voisi luulla, tänään ei ole korkkarit katossa vaan vaihteeksi taas kädet liisterissä tapetoinnin kanssa.

Polttarit Levillä

Where to start... Tietoinen hiljaisolo blogin puolella on jatkunut jo tovin ja jatkuu näillä näkymin jatkossakin, koska a) remontti jatkuu kolmessa (3!!) huoneessa ja b) pesiskausi on alkanut. Lisäksi esikoisella on enää kaksi päivää virikepäivähoitoa ennen kesälomaa, joten bloggausaika on kortilla. 

Omaa aikaa on onneksi järjestynyt sen verran, että pääsin mukaan pari viikkoa sitten Leville rakkaan ystävän polttareihin ja tässä pari otosta tuolta reissulta. 

Ysäriteema oli ilmeinen

Mukana myös slaavikyykky

Fondue :P

Poronkäristystä

Morsiussauna

Aamupala ja yöpala

Kuvamateriaali tässä yhteydessä rajoittuu lähinnä muonituspuoleen, koska muut kuvat eivät ole julkaisukelpoisia meillä oli ihan oikea kokki polttariseurueessa ja ruoka sen mukaista! Sanontahan kuuluu "mitä tapahtuu Levillä, se Leville jää", joten en mene reissun yksityiskohtiin sen tarkemmin. Sen verran kuitenkin sanon, että pääsin pitkästä aikaa puhumaan norjaa (sitä oikeaa norjaa norjalaisille, eikä sitä toista versiota posliiniluuriin) ja tuli kyllä hyvä mieli. Sitä on vaikea selittää, mutta koen jonkin asteista sielunveljeyttä norjalaisia kohtaan ja täälläkin kaivettiin 17. mai:n kunniaksi lippu esille :) Tänään kuitenkin kannustetaan suomalaisia kiekossa, viimeisen kerran tälle keväälle.. (?)

DIY kuvakyltti säilytyskoriin

Jep, hengissä ollaan! Pahoittelen vaitioloa, hyvä masennuksen alku meinaa mennä hukkaan, kun pesiskausi on starttaamassa ja aika kuluu kentällä nilkuttaen ja nivelet apua huutaen tyttöjä kannustaen ja itse hyviä lyöntejä tuuletellen ;)

En ole hetkeen ollut luovalla päällä, mutta jotain pientä kivaa keksin kuitenkin, kun huomasin, että esikoiselle ei oikein maistu tuo ulkokamppeiden paikoilleen laittaminen. Sen sijaan, että pipo ja hanskat menisivät koriin jäähyllä uhkaamatta, ne usein jäävät pitkin eteistä ja sieltä ohikulkijat nostavat ne kukin mielivaltaisesti päättämälleen paikalle. Arvaatte varmaan kuinka paljon kyseinen käytäntö nopeuttaa aamulla päiväkotiin lähtöä? Jep... apinan raivolla etsitään joka kerta puuttunutta hanskaa tai kauluria. But not anymore!

Kyseisiin DIY kuvakyltteihin tarvitset vain tavallisen matkalaukun osoitekortin, josta leikataan läppä irti (läpälle ne keksinyt enää muuta käyttöä kuin roskiksen täyttäminen).

Kullannupuista valitaan edustuskelpoiset otokset, jotka rajataan oikean kokoisiksi, tulostetaan ja asetetaan koteloon. Kyltti vain kiinni oikeaan koriin ja siinä kaikki; nyt löytävät pipot ja hanskat paikoilleen (ja sekalaiset sukulaiset löytävät oikean tytön varusteet heitä pukiessaan).

Korit sijaitsevat tuvan puolella, portaiden alla uusissa Topi-Keittiöiden* kalusteissa, joista tulee vielä lisää kuvia ja juttua myöhemmin. Uskomattoman paljon kenkiä ja muuta tavaraa nielee sisäänsä tuollainen hylly!

Kuvat otin jo aikoja sitten ja vielä pari päivää sitten mietin, että ottaisiko uudet kesätamineissa, mutta Suomen kelit ei onneksi petä hidasta bloggaajaa, tästäkin vapusta saatiin hyytävä mutta vähäluminen! Klara vappen vaan itse kullekin säädylle!

Ostoslista

Isä sanoo jättävänsä aina ostoslistan ostoskärryjen pohjalle -sitä saa sitten muutkin lainata, jos on oma jäänyt kotiin. Tänään sitä olisi tarvittu. 

Kuten yleensä, ruokakauppaan ehdin vasta sählyn jälkeen, enkä ennen, koska miehellä sentään on töitä. Sitä aina pelkää törmäävänsä johonkin vanhaan ihastukseen vaikutusvaltaiseen, kun on oikein hehkeimmillään tukka hiestä märkänä ja puna poskilla, koska tiedättehän, ensivaikutus jne... Peli oli joka tapauksessa menetetty, joten päätin testata Lidlin paljon kehutun hintatason, koska jos eksyisin sinne uudestaan, niin saisin ehkä tehdä ensivaikutelman toiseen kertaan käytyäni ensin suihkussa ja piirrettyäni silmät päähän. 

Mutta siihen ostoslistaan! Se oli mukana. Tai siis mies kirjoitti sen molempien ulkomuistista minun jo tehdessä lähtöä (joten huomautan, että lista todennäköisesti oli puutteellinen ja ostosreissu tuhoon tuomittu jo tässä vaiheessa). Otin sen listan mukaankin, ruttasin johonkin taskuun sulavasti pankki-, bonus-, kirjasto- ja ajokorttien sekaan (jotka kuulemani mukaan pitäisi säilyttää jossain muualla kuin taskuissa. Älkää nyt hyvät varkaat silti menkö minun taskujani kääntämään, ette saa kuin tyhjiä prinsessarusinapaketteja saaliiksenne). 

Sählyn jälkeen kävin heittämässä taas pari pussia ei-lumppuja vaatteita kierrätykseen ja suuntasin siis Lidliin. Sisään painuessani katsoin Saran uusinta videota, joten se siitä ensivaikutelmasta, nauroin kuin pieni eläin (muistutin ehkä vähän tuota Saran imitoimaa sikaa). Kuka muuten keksi sen kielinainen liitteen? Tyhmä liite. Keksikää uusi. 

Niin. Sitä listaa ei löytynyt taskuista, vain kuitteja ja onneksi myös pankkikortti. Haahuilin siis oudossa liikkeessä ihmeissäni, että mitä täältä nyt piti ostaa ja onko täällä sitä mitä piti ostaa. Hedelmätkin punnitaan vasta kassalla, mitä ihmettä? Ihan kuin Norjassa (miksi me ei ennen ole tänne löydetty? Olisi säästytty monelta "anteeksi, en muistanut punnita, kun oon asunu viime vuodet Norjassa ja ei siellä tarvinnut itse ja rutiinit ei muutu hetkessä jne" selitykseltä jonon pidetessä selän takana, kun kurkut ja tomaatit ovatkin jääneet punnitsematta. Luulin, että kyse oli vain öljyrahojen väärinkäytöstä, mutta näköjään saksalaisetkin ovat laiskoja. Tai sitten kauppiaat eivät vaan luota asiakkaisiin. Punnitsevat kuitenkin kotimaisia tomaatteja ulkomaisten hinnalla ja täyttävät vielä pussiakin jälkeenpäin, niin!).  

Now, where was I?...

Tämäkin lista ois kelvannu, tosin kissaa ei ole ja olutta en juo, mutta muuten ois voinu mennä ihan täydestä.

Selvisin Lidlistä kunnialla autolle laskun ollessa hirvittävä, vaikka toisin oli annettu ymmärtää (tosin kassejakin oli monta). Tuli ostettua kaikenlaista, ihan varalta vaan. Mm. lauantain trulleja  varten ostetut karkit täytyy mitä todennäköisimmin käydä vielä loppuviikosta ostamassa uudestaan, koska tämä dieetti nyt on vähän repsahdellut (kyllä oikeat trullit virpovat lankalauantaina, palmusunnuntai on pakanoiden virpomispäivä. Paitsi tämä ei tainnut liittyä uskontoon millään tavalla, on vain hyödynnetty hyvät vapaat, kun on eväät loppuneet kesken...).

No siinä avaimia etsiessä se ostoslistakin löytyi! Se, oliko kyseessä juuri tämän päivän lista, ei liene selviä koskaan, koska a) miehen käsiala ja b) meillä syödään käytännössä aina samaa ruokaa. Tarkistus Lidlin pussien sisältöön vahvisti kuitenkin epäilyni reissun onnistumisesta ja oli suunnattava vielä toiseen kauppaan hikoilemaan lisää, jotta lapsilla olisi "isin tekemää makkaraa" leivän päälle. Loppu hyvin kaikki hyvin. Mieskin ehti omaan sählyynsä, kun ovella taas läpsystä vaihdettiin vahtia. 

Järjestys se olla pitää!

Kai sellainen appi on muuten jo kehitetty, joka laatii ostoslistan kaupan pohjaratkaisun perusteella oikeaan järjestykseen? Ettei aina tarttis jo kassalle kerran päästyä lähteä siellä kilometrihallissa kahden lakujen ja huulipunien perään huutavan lapsen kanssa etsimään sitä viimeistä unohtunutta tavaraa. Että missä välissä se leivinjauhe nyt on, leivonta- vai maustehyllyllä ja missähän juuri ne hyllyt mahtavat olla?

Olipa taas johdonmukaista tekstiä. Taidan olla vähän hermona, kun olen koko viikonlopun työstänyt elämäni tärkeintä työhakemusta ja CV:tä. Menin mainitsemaan myös blogini. Joten, jos tätä sattuu nyt lukemaan joku, joka tulee päättämään kyseisestä työpaikasta, niin olen minä ihan oikeasti normaali ja osaan käyttäytyä ihmisten ilmoilla täysin asiallisesti. Töitä ennen lupaan myös käydä suihkussa. :)

Peflettiteline

Ärsyttääkö ketään muuta ne kertakäyttöiset pefletit, jotka tursuaa pussistaan joka paikkaan? Niitä pölyttyneitä ja taittuneita liinoja on sitten tosi mukava tarjota vieraalle, että tämä puoli päin persettä vaan, ole hyvä. Tiedä mistä se ajatus sitten lähti, mutta tässä tulos:

Lautasliinateline sellaisille tosi isoille lautasliinoille on juuri sopivan kokoinen pefleteille :) Aika turha pähee vai mitä? ;)

Laulumaan olokoodi -sohvat

Vakilukijat (kyllä kaikki te kaksi) olette varmaan huomanneet, että postaustiheys on ollut harvempi kuin verkkopaita. On ottanut vähän takaisin tuon syksyn remonttipuristuksen jälkeen -ei jaksa y h t ä ä n mitään. Väsyttää, ärsyttää ja masentaa vaan koko ajan, mutta jospa se tästä taas, kun tuo aurinkokin niin rasittavasti paistaa koko ajan, ettei voi jäädä sisälle makaamaan. Vaikka nyt noiden sohvien uumenista ei kyllä malttaisi nousta!

Nimittäin, *rumpujen pärinää*, nyt meillä on viimein niiden kauhtuneiden sata vuotta vanhojen sohvien tilalla kunnolliset löhösohvat! Ai että kun kelpaa :D
 

Alkuperäisestä suunnitelmasta (3-istuttava sohva ja nojatuoli) poiketen sijoitimme löhöilyyn tulevaisuuteen ja hankimme kotimaisista Laulumaan Olokoodi* sohvista 3- ja 2-istuttavat mallit. Kyseessähän on moduulisohva, jota voi muokata lähes rajattomasti omien mieltymysten ja toiveiden mukaan. Me esimerkiksi valitsimme kolmesta istuintyynyn leveydestä (55, 65, 75 cm) keskimmäisen leveyden molempiin sohviin, kahdesta syvyydestä (80 ja 85 cm) syvemmän mallin (että sopii itse vähän tukevampikin pötköttelemään ;) ) ja istuinmateriaaliksi kolmesta vaihtoehdosta (normaali, jämäkkä ja pintapehmeä) jämäkän vaihtoehdon. 

Laitan vielä tilasta ennen ja jälkeen -kuvat, mutta mainittakoon jo tässä, että matto on Vm-Carpetin Esmeralda väri 71 ja tyynyistä nuo ruskeat ovat Adoran velvet-plise (espresso) ja hirvityyny Paguneten mallistosta (hirvellä on muuten lähes yhtä monta piikkiä sarvissaan kuin noissa pappan kaatamissa!)  -Sisustus Trendosta* tietysti :)

 

Nyt alkaa jo tuo aiemmin entisöity leivinuunikin istua paremmin kokonaisuuteen :) Myös Norjan kirppikseltä hankittu rukki on löytänyt paikkansa sisustuksessa. Lasten nukenvaunut ja muut roinat jäivät sattumalta juuri sohvan taakse piiloon, hupsis!

Huomaatteko missä entisöidyn seinän raja kulkee? Tässä valaistuksessa se on helpompi hahmottaa, mutta normaalisti raja on yllättävän huomaamaton. On tuo hirsi kyllä melkoinen katseenvangitsija -monet kerrat on mietitty seinän historiaa, eikä haluttu turhaan peittää hirttä liikaa, kun se on nyt esiin saatu. Ovi pitää muuten vielä entisöidä/uusia! Ja tuo kiirekiikku! Sitä ei raahtisi millään maalata, mutta jospa se kiikkumatolla vähän paremmin sulautuisi maastoon ja parilla punaisella tyyny/kynttilä/kukkaruukku/tms-kaverilla sulautuisi paremmin tähän muuten aika neutraaliin värimaailmaan. Fingers crossed!

Lukuisista käsinojavaihtoehdoista valittiin muoto 2 helmalakanalla. Tuo käsinoja oikeastaan luo koko maalaisromanttisen tunnelman tähän tilaan! Kankaana on nyppyyntymätön, vesipestävä Lauritzon's Diamonds* kokoelman sävy 539 -se sopii upeasti tapetin, verhojen ja maton kanssa yhteen, kyllä Sirkka-Liisa* vaan tietää mitä tekee :) Tiedoksi vielä kaikille, jotka kauhistelette vaaleaa sohvaa lapsiperheellä, että irrotettavat ja pestävät päälliset olivat top3-kriteerilistalla ;) (ja nuo tyynyt ovat muuten kaksinpuolin verhoiltuja kääntötyynyjä, pelastaa kriisitilanteissa, tosin vain kerran ;) )

Samalle listalle pääsi myös imuroinnin suorittaminen ilman akrobatiaa sohvan alta ja tästä syystä sohviin valittiin korkeammat, 13 cm korkuiset jalat (jotka eivät tosin näy helmalakanan alta, mutta kyllä vaan käy imurointi helposti silloin harvoin kun imuroin).

Sarin kalusteesta* saimme ihanan ihmisläheistä (joku sanoisi perinteistä, mutta ei kohteliaisuus mielestäni ole perinteistä, sehän tarkoittaisi, että se on katoamassa?), välitöntä palvelua ja Sari kärsivällisesti antoi meidän hyppiä sohvalta toiselle loputtomasti, kun pähkäilimme eri vaihtoehtojen välillä. Myös kangasnäyte sai käydä kotona, jotta saimme varmistuksen, että nykyisessä valaistuksessa kaikki sävyt osuvat kohdalleen. Sarilla on ihanan monipuolinen huonekalu- ja sisustustavaravalikoima (paljon juuri maalaisromanttisia juttuja, mm. Thomartilta), kannattaa käydä kurkkaamassa, jos satutte Oulaisiin :) Sohvat saatiin kotiin kannettuina suoja-aineen kera ja siinä ei mennyt kuin pieni hetki, kun kääräisin ne pois muoveista ja ruuvasin jalat paikalleen. (Mies sillä välin leipoi lasten kanssa, meillä on tämä työnjako perinteisesti perinteistä ;) Esikoinen ihmettelikin naapurissa, kun perheen äiti oli leiponut, kaikenlaista... Hyvää oli silti, vaikka ei ollutkaan isin tekemää ;) )

Meillähän näyttää siis normaalisti aina juuri tältä... noin viidentoista minuutin ajan, ennen kuin prinsessaleikit valtaavat areenan :D Onneksi ehdin ottaa kuvat, ennen kuin tytöt heräsivät päikkäreiltä. Palautekin tuli samantien: "Heei, kuka on sotkenut minun sotkuja?" :D :D Ai että, kyllä kelpaa noiden tyttöjen kanssa peuhata nyt ja kuunnella juttuja sohvalla :D