Vasten kasvoja

Tulin tahattomasti loukanneeksi erästä tuttavaa, kun keskustelimme puhelimessa (emme olleet varsinaisesti aivan samaa mieltä puheenaiheesta) ja jossain vaiheessa sanoin jotain tyyliin "on eri asia sanoa jotain vasten kasvoja kuin puhelimessa". "Vasten kasvoja, aika hyvin sanottu." totesi vastapuoli loukkaantuneeseen sävyyn. En tarkoittanut lyödä vasten kasvoja.

Sanomalla vasten kasvoja tarkoitin kasvotusten. Neljä ja puoli vuotta Norjassa on tehnyt tehtävänsä. Käänsin tuon sanonnan kätevästi Norjan vastaavasta "ansikt til ansikt" (jonka myös sekoitan jatkuvasti sanontaan "ansikt mot ansikt"). Tuohon sanontaan hatarasti vetoaminen kiivaassa keskustelussa ei oikein toiminut. 

Aasinsilta

Aasinsiltana itse aiheeseen; nyt on tullut kyllä koko vuoden edestä vasten kasvoja. Uuni ei sopinut kalusteisiin, piti leikata vähän metallisesta takalevystä irti, koska patterin putki on kalustekaapin sisällä (don't ask). En ole yli viikkoon laittanut pyykkejä kaappiin (vaikka pessyt kyllä olen), koska sormeni vuotavat verta, enkä halua sotkea puhtaita vaatteita. Sen sijaan, että siivoaisin tai tekisin jotain muuta hyödyllistä päikkäriaikaan, laadin valituskirjeitä ERKO:lle, koska olemme eri mieltä mm. siitä, kuuluuko minulle lapsikorotus vai ei (koska ainakin viimeisimmän tietoni mukaan minulla on kaksi elätettävää jälkeläistä, ERKO:lla on ilmeisesti parempaa tietoa asiasta?). Potentiaaliset työpaikat tuntuvat dominopalikoiden tavoin kaatuvan ulottumattomiin toinen toisensa perään. Ja joulu! Oliko pakko tulla niin äkkiä?! Meillä on saunassa vielä seinä auki, eikä pesuhuoneeseen pääse, kun siellä laatoitetaan yötä päivää. Putkivahingot (pesuhuoneessa ja keittiössä) on sentään jo korjattu ja vältytty suuremmilta vahingoilta. "Normaali" nukkumaanmenoaika on nykyään aikaisintaan puoli kahdelta, pahimmillaan puoli neljältä. Enkä silti ehdi lukemaan blogeja saati kirjoittamaan omaa :( Ja niinkuin näitä hormoneja ei jo neljän vuoden aikana olisi tarpeeksi ollut, niin tervetuloa vaan takaisin my dear friend PMS (ja miehelle vaan tiedoksi, että kirjainyhdistelmä ei kohdallani viittaa postmenopausal syndromeen).

Nyt lähden kuitenkin vielä etsimään yhtä kadonnutta lompakkoa (talo on käännetty jo kaksi kertaa, eikä löydy mistään) ja sitten vielä vähän maalia ja tapettia vessan seinään. Onneksi huominen ainekirjoitushaaste on selätetty jo viikkoja sitten, nyt kun ehtisi vielä julkaisemaan sen oikeaan aikaan...

PS. Ja tiedän kyllä. Kaikki ovat terveitä, katto on pään päällä jne... mutta kyllä se silti ottaa aivoon, kun kaikki pitää tehdä vaikeimman kautta.