Karkkien top 10

Katja, mahtavaa, että joku muukin kiusaantui kirjahaasteesta. Karkkihaasteesta en kiusaannu (paitsi, että minua kiusaa se asia, ettei minulla ole nyt karkkia suussa).

Need I say more?

Minuun eniten vaikuttaneet karkit ovat siis:

Kismet: Niin hyvää, ettei sanotuksi saa. Onko tälle keksitty jo handsfree? Olin niin liikuttunut, kun suklaakonvehtien rinnalle oli noussut Kismetin lahjapakkaus (8 kpl!!). Love at first sight!

Lontoon rae: Ei junamatkaa ilman lontoon rae pussia. On mahdollista, että olisin ollut 10 kiloa hoikempi opiskeluaikana ilman tätä karkkia. Saisivat muuten korjata jo nimen siihen pussiinkin, se mikään lontoo rae ole!

Pandan juhlapöydän konvehdit: Joulu <3 "Pakolliset" joululahjat <3 Toissavuotiset konvehdit uudelleen jaossa <3 (ei muuten ole koskaan lähtenyt meiltä eteenpäin)

Turkin pippurit: Niitä saa Norjasta!!  Ei muuten kannata vetää sitä jauhetta henkeen tai voi joutua saikulle ärsyttävän yskän takia, koska a) ääni ei lähde ja jos lähtee, niin puhe keskeytyy yskänpuuskaan, b) joudut käyttämään niin vahvoja yskänlääkkeitä, että hourit ympäri vuorokauden normaalia enemmän.

Sirkusaakkoset: Maku, koostumus, muotoilu, pölyttyvät rakkausviestit kirjahyllyllä (not in our home, mutta lähisuvussa kuitenkin).

Nallekarkit: En oikeastaan tykkää, mutta ainoa, jota olen maistanut pitsassa (?). Oli makeaa.

Geisha: Suklaiden kuningatar! Kaikissa muodoissa. Jos Katja kiljahti ääneen nähdessään pätkis-pussin kaupassa ensimmäistä kertaa, niin minä hypin ja kiljuin nähdessäni Geisha-jäätelön ensimmäisen kerran :D

Vaahtokarkit: En juuri näistäkään välitä, mutta eräs nimeltä mainitsematon esikoinen välittää. Päiväkodissa eivät juuri välittäneet olkapäistä varpaisiin asti levinneestä vaahtoeritteestä. Varmaan jotain mahatautia, totesin, kun en häpeäkseni voinut myöntää kuraamisen johtuvan viikonloppuna iltapalaksi nautitusta vaahtokarkkipussista. Lapsi parka. Sääliksi kävi myös kerhotätejä. Hitto, että hävettää vieläkin. Suosittelen siis välttämään liian suuria annoksia noin kaksivuotiaiden kanssa, jos ette halua siivota kukkurallista potallista vaahtokakkaa (tai sitä samaa kolmesta vaatekerroksesta).

Panda lakumix original: Vähän liian iso pussi. Tulee paha olo, kun tällaisen vetää varttitunnin automatkan aikana. Muuten bueno.

Ufot: Ufot on ihan parhaita, ihan sama minkä värisiä ovat kunhan ovat punaisia. Miksei näitä saa valmiiksi pussitettuna, minä vaan kysyn? Toisaalta, 2,1 kilon karkkilaatikko on kyllä mielestäni ihan realistinen annoskoko.

Nomnom.

Tässä postauksessa meni noin varttitunti. Tärkeysjärjestys se olla pitää sanon minä! Ja tämä postaus todellakin tägätään ruoka-tunnisteella (ei ehkä laihdutus-tunnisteella tällä kertaa...)!