Seuraa leffa- ja kirjavinkki! Tänään ysiltä Subilta näkyy Headhunters, norjalaisittain Hodejegerne. Elokuva perustuu Jo Nesbøn samannimiseen rikosromaaniin, jossa kykyjenmetsästäjä Roger Brown käyttää vapaa-aikansa
taidevarkaana pitääkseen yllä luksuselintasoaan. Brown tapaa Clas
Greven, entisen eliittisotilaan, joka omistaa arvokkaan Rubensin
maalauksen, eikä voi vastustaa kiusausta. Ryöstökeikka muuttuu
kuitenkin pitkäksi, kivuliaaksi ja veriseksi pakomatkaksi... Näin leffaa kuvaillaan Subin sivuilla. Elokuva on saanut IMDB:ssäkin 7,5 pistettä, eli ei aivan huono ;) Jos olet lukenut kirjan, niin kyllä, se ulkohuussikohtaus on elokuvassa mukana! Se oli yksi suurimmista jännityksen aiheista kirjan lukeneelle, onko se käsikirjoitettu kuten kirjassa vai jätetty kokonaan pois :D
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita |
Kuten aina, kirja oli parempi kuin elokuva (paitsi käännös Kukkulan kuningas, haloo...), mutta elokuva oli tällä kertaa sekin katsomisen arvoinen! Eli jos et keksi mitään muuta tekemistä tänään, niin istahdahan sohvalle ysiltä ja nauti pari tuntia norjalaisesta rikosjännäristä :) Tässä vähän esimakua:
"Kirja on hyvä ja erilainen trilleri, jännäri ja toimintaakin täynnä
oleva, varsin kieron oloinen opus. Loppuratkaisu on kekseliäs ja
mielikuvituskaan ei riitä ymmärtämään, miten kaiken on voinut toteuttaa
siten kuin se on tehty. Suosittelen trillerien, jännärien ja
merkillisten tarinoiden ystäville. Niin, paha ei ehkä aina saa juuri
sitä palkkaansa, mikä meillä ehkä on mielessä. Outoja ja jännittäviä
hetkiä kaikille!" Tämä kopioitu suoraan kirjavinkit-sivulta. En lue paljon, en juuri ollenkaan, ja yksi syyllinen siihen on juuri Jo Nesbø.
Onko pakko kirjoittaa niin koukuttavia kirjoja, ettei mitään muuta ehdi
tehdä, ei syödä eikä nukkua? Ei perheellisellä ole sellaiseen aikaa!
Aionkin seuraavan kerran tarttua Nesbøn kirjaan, kun tiedän, että
minulla on lapsenvahti pariksi päiväksi ja saan häiriöttä lukea kirjan
kannesta kanteen yhdellä istumalla. Olen lukenut tuon Hodejegernen norjaksi, Lumiukon ja Panssarisydämen
suomeksi ja molemmilla kielillä ovat kirjat olleet ihan yhtä
koukuttavia. Pitäisiköhän kokeilla englantia, jos se olisi vähän
kielellisesti köyhempi käännös, jonka malttaisi jättää keskenkin...
Taidevarkaissa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti