Apuaa, en kestäää! :D Kaikenlaista rojua on tullut vastaan, kun on kaappeja siivonnut, mutta katsokaapas mitä aarteita sieltä löytyi!
Yks ainoa tarra puuttui tuosta keräilykansiosta. Mahtoi harmittaa teinityttöä jokunen vuosi taaksepäin aika kovasti.
Mark Owen, I love U 4ever <3 <3 :D
Mikä parasta, kakkoselta tulee tänään Take Thatin keikka yhden jälkeen. On ehkä pakko fiilistellä vähän teinivuosien tunnelmissa samalla, kun siivoaa ;)
Everything changes but you, dy dy dyydy dyydy dyy, hmmm hmm hmm hmmm hmmm hmmmm :D
Meillä täällä pohojammaalla on vähän erilaiset pääsiäisperinteet kuin muualla Suomessa, oikeat perinteet ;) Ensinnäkin, trullit eli virpojat eli rullit käyvät virpomassa lankalauantaina eivätkä palmusunnuntaina. Eihän sitä nyt jaksa montaa kertaa ihmisten ovilla kierrellä kehtaa kahtena viikonloppuna peräkkäin naapureita häiritä.
Toiseksi, kokko poltetaan pääsiäisenä eikä juhannuksena. Miehenikin pääsi elämänsä ensimmäista kertaa katsomaan oikeaa kokkoa, eikä mitään metsäpaloriskiä, joka on viritetty lautalle ja lähetetty Saimaalle oman onnensa nojaan.
Meidän pienellä kylällämme oli yhteiskokko (joka ei tarkoita, että kaikki kylän noidiksi epäillyt poltettaisiin roviolla muiden hurratessa vahingoniloisina vieressä), vaan lähes kaikki kylän asukkaat olivat kokoontuneet vanhalle koululle, joka toimittaa kylätalon virkaa. Paikalle oli saapunut myös sankka joukko muitakin, lähinnä lapsiperheitä keskustasta, koska kokko sytytettiin jo seitsemältä. Moni muu nimittäin poltti kokkonsa vasta kahdeksan jälkeen ja se on pienille lapsille vähän liian myöhään.
Päästiin myös esittelemään uusimmat tulokkaat vanhoille tutuille (jotka olivat muuttuneet reilussa kymmenessä vuodessa hämmentävän vähän). Mies ja lapset toivotettiin tervetulleiksi minun lisäkseni, joten mikäs tässä on ollessa ja mämmiä syödessä ;)
Onneksi tuli huomattua tämä kyltti ennen treenejä, ettei jouduttu poistumaan takavasemmalle häntä koipien välissä.
Mutsien kymppi päräytti oikein virallisesti harjoittelukauden keskiviikkona käyntiin ja voi kuulkaa! Kaikkien vastoinkäymisten (joista on edelleen tarkoitus kirjoittaa, kunhan hieman rauhoitun) jälkeen oli niiiiin ihana tavata tämä ihanien erilaisten äitien joukko ja kuunnella sitä puheensorinaa. Henkeen ja vereen joukkueurheilijana oli kuin olisi kotiin tullut :) Juokseminenkin voi olla sosiaalista! Myös areenan nimi Esport ratiopharm arena* oli näin lääkealan ihmiselle kotiutumista edistävä tekijä ;) En ehkä vieläkään muista kuka oli kuka, mutta ihastuttavia mammoja kaikki tyynni täytyy sanoa :)
Me opimme tuon otsikon lisäksi paljon muutakin illan aikana. Kuten sen, ettei tule aloittaa liian kovaa, koska paikat eivät kestä. Sellainen juoruilulenkki on just hyvä, syke pysyy siellä peruskestävyystasolla (ellei sitten satu olemaan sykettä nostattavia juoruja tai vuodatuksia). Huom! Kyseinen lenkkivauhti polttaa myös rasvaa tehokkaimmin! Lenkillä tulisi juoda ja hyviä vinkkejä juoman varastoinnille matkan aikana saatiin myös, mm. minigrip-pussi tissien väliin. Taidan kuitenkin kokeilla ensin juomavyötä ;)
Matka ei tapa, vaan se vauhti (mutta joku tappaa aina?)
Juoksu tuntui yllättävän hyvältä, vaikka nivelet eivät ihan rasvatut vielä olleetkaan. Harmitti vain, kun syke hävisi välillä (sykemittari siis temppuili, en kuollut). Meni ihan hukkaan alkulenkki, kun ei jäänyt dokumenttia kulutuksesta ja sykkeistä. Miten sitä nyt voi tietää paljonko suklaata voi syödä illalla?? No en syönyt suklaata vaan Pågenin leipiä*, nami maiskis :P Kunhan saadaan nyt jotain tolkkua tähän uuteen arkeen, niin säntään tuonne metsäteille kirmaamaan, jotten jää muista mutseista jälkeen! :)
PS. Juoksukuvia ei ole, koska ne eivät ole heikkohermoisten silmille. Motivaatiota ne kyllä kohottivat kummasti!
Kotona ollaan, vaikka välillä meinasi usko loppua kesken. Muuton ja matkan värikkäistä vaiheista kerron vähän lisää myöhemmin, mutta nyt heitän selälleni sohvalle ja nautin vain :)
Den dagen vi bestemte oss å flytte til Norge hadde jeg ikke sett på førhånd. Heller ikke alt det Norge og norske skulle gi til meg. "Maks. ett år" sa jeg, og var helt sikkert at da har jeg begge fått og gitt alt det er å få og gi. Så feil som jeg hadde.
Fire og halvt år har gått siden den dagen. Vi var to når vi kom og nå er vi fire. Vi hadde med oss to ryggsekker på veien hit og nå har vi hele hus fult av ting og tøy å flytte. Først hadde vi ingen kjente her og nå har vi telleløs mange venner og kjente som vi føler vi er velkommen til når som helst igjen.
Vi kom ikke på besøk, men pga dere, vi kom hjem. Før slå hjerte mitt til Finland og bare til Finland. Nå slår hjerte mitt tredje hver (hvis ikke annen hver) gang til Norge.
Jeg vil ikke gråte fordi dette er ikke siste gang vi ses. Det lover jeg. Vi skal treffes igjen. Værlden er liten og vi er nære. Du og jeg er bare en tanke unna hverandre.
Uansett hva jeg sier så føler jeg at jeg får ikke sagt nok. Jeg har fått så mye og er så takknemlig. Derfor sier jeg rett og slett bare takk. Tusen, hjertelig takk. Dere er de finaste jeg veit!
Døren låses, porten lukkes,
alt er gjort for aller siste gang.
Gi meg hånden, før jeg reiser,
jeg setter meg ganske stille
på ditt fang
Være sammen, siden skilles,
det er veien hver og en må gå,
la oss ikke være triste
selv om det er oss det gjelder nå.
Om det som er forbi er forbi,
da har jeg noe vakkert å si.
Alltid skal jeg huske det vi delte du og jeg,
aldri skal jeg glemme det du var for meg.
Tämä muuttaminen -hyvästelyt ja pakkaaminen lähinnä- tekevät minut hulluksi! Kaiken piti hoitua sulavasti ja käsikirjoituksen mukaan, mutta kuinkas sitten kävikään. Tässä vain muutama esimerkki...
Ole järjestelmällinen ja ennakoi.
En ennakoinut sitä, että muuttofirma ehdotti muuton aikaistamista lähes viikolla. Päivän varoitusajalla. Onneksi auto järjestyi lopulta sovitulle päivälle. Sen järjestymistä odotellessa meinasin saada burn outin.
Älä jätä mitään viime tippaan, vaan aloita hyvissä ajoin.
Aloitimme kyllä hyvissä ajoin, mutta ihmeellisesti tuonne muuttokuormaan lähtivät kaikki parittomat sukat ja läpikäymättömät kuitit, ikuisesti korjausta odottavista koruista ja vaatteista puhumattakaan.
Ota koko perhe huomioon, tämä on muillekin vaikeaa.
Itken tyttären puolesta, kun pieni ei itse tiedä nähneensä ystäviään mahdollisesti viimeistä kertaa.
Nalkutan miehelle koko ajan, kun hän on samassa huoneessa. Nalkutan myös blogissa ja facebookissa ja näin myös unta, että tappelimme verisesti. Hän todennäköisesti miettii jo eri osoitteeseen muuttamista...
Älä stressaa asioista, joihin et voi vaikuttaa.
Enpä vissiin... Koko ajan olen tarkistelemassa, mitä mies on tehnyt ja pakannut eli jättänyt tekemättä.
Olen manannut jo syksystä asti, että muuttopäivä tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä olemaan vuoden liukkain päivä, eikä muuttoauto pääse pihaan asti, vaan liukuu alamäkeen, kuten paloauto viime vuonna. (Se kävi naapurissa, eikä meillä!)
Älä hyvästele ketään tippa linssissä, vaan jälleennäkemisen toivossa.
Olen pakahtunut ikävästä jo ennen lähtöä. Itkeä pillitän kuin Esi-itkijät RY:n
perustajajäsenet konsanaan. Itku ei katso paikkaa eikä aikaa, ja sekös
vasta itkettääkin, että kyynelistä turvonneet silmät ovat viimeinen
asia, joka minusta täällä muistetaan. Ja kun en edes normaalisti (hormoneista huolimatta) itke kuin hautajaisissa.
Älä jätä siivoamista viimeiseen päivään.
Mitään ei ole vielä siivottu. Paitsi ikkunat, jotka on pesty pakkasessa, eli ne täytyy pestä vielä uudestaan.
Syö pakastimen ja kuivakaappien sisältö tyhjäksi hyvissä ajoin.
Arvatkaa mitä meillä syödään tänään? Hirvenpaistia, pakastelohta, n. 5 litraa marjoja, mannapuuroa, 4 purkkia omenahilloa ja kurkkusalaattia (ja minä mies varmasti haluaisi myös tyhjentää nuo viinapullot!) Mikään edellä mainituista ei todennäköisesti ole vuosimallia 2012... Jäätelöä meillä ei enää ole.
Priorisoi!
Kirjoita siis blogia. Ei tästä muuten selviä järjissään (jos tässä nyt enää on järjissään ollutkaan).
Sarjassamme ärsyttäviä ihanuuksia, joita ei löydy Suomesta: Åhlens. Enjoy!
Tässä vain muutama poiminta heidän loputtomasta valikoimastaan, käykää katsomassa nettisivuilta, jos haluatte nähdä lisää. Ruotsissa liikkeitä löytyy pilvin pimein, Norjassakin aika monta. Miksei tätäkään sisustusliikettä ole Suomessa? Minä vaan kysyn...murr...
